Minä rakastan näitä iltojani kanssas sun
Kun hetken päässä aamu odottaa
Ja me nauramme ja silmiämme pyyhimme ja helppo huominen on unohtaa
Oomme taas kuin kaksi lasta
Ne jotka aikoinaan puolivahingossa lähti samaa tietä kulkemaan
Ja sä viet mut ikkunan luo
Ja sä sanot: me kai ollaan niin kuin nuo
Kaksi vanhaa puuta sateen pieksämää
Katsoo kevääseen
Seisoo erillään
Ja kestää joka tuulen ja sään
Kaksi vanhaa puuta, vaikket sitä nää
Katsoo kevääseen
Seisoo erillään
Ja jossain alla maan
Ne kaiken aikaa yhteen punoneet on juuriaan
Kaksi ylvästä ja nuorta
Varmoina on voimistaan
Taivaankantta kohti kasvaneet
Ehkä vuodet ovat kuorta ja talvet viimoillaan hiukan ohuemmaks raapineet
Kuinka onkaan kaksi lasta matkan myötä muuttuneet
Se ihme on kai vasta;
Oomme tänne selvinneet. ♥
![naana]](/img/bashi/1x1trans.gif)
Uusimmat blogimerkinnät
- 2o1o 24.11.
- [Ei aihetta] 09.06.
- [Ei aihetta] 23.05.
- 1kk ♥ 01.04.
- ! 30.03.
- ♥ 28.03.
- neuvolakäynti 18.03.
- äiti ♥ 09.03.
- rv. 40 ♥ 21.02.
- ♥ 17.12.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2010 (14)
-
▼
2009 (20)
- ▶ joulukuu 2009 (1)
- ▶ marraskuu 2009 (2)
- ▶ syyskuu 2009 (3)
- ▶ elokuu 2009 (1)
- ▶ toukokuu 2009 (2)
- ▶ maaliskuu 2009 (2)
- ▶ helmikuu 2009 (3)
- ▶ tammikuu 2009 (6)
- ▶ 2008 (23)
- ▶ 2007 (8)