LAITILA LAITILA, lempeni kattila!
Tunteeni kuohuvat, kuin Yksinäisten vuorten noidan pata.
Makasin ja möllötin, tiuskin ja köllötin
Kuinka päästä padasta ylös, kivuta tahdon reunalle padan!
TURKU TURKU, kohta kutsuu lurku, elämisen surku!
Jomppe sairastaa, Maarit hametta lyhentää.
Ah ja voih, tämä tuskan palo, on kuin kakan tulo!
Elämä muttereita veivata jaksaa!