IRC-Galleria

jokin aika sitten kissani tappoi räksän. Se toi sen mulle parvekkeen alle. Heitin raadon mettään. Kävin kattomassa sitä pari päivää sitten ja räksän päästä mönki iso oranssi koppaKuoriainen. Tänään kävin kattomassa sitä uudestaan. Sitä oli jo syöty ihan kiitettävästi. Sen ruumiissa vömmelsi monenlaisia ötököitä. Koko pieni linnun ruumis kihisi ja kuhisi. Siinä oli isoja lihavia raatokärpääsiä. Jospa saisin raatokärpäsen kiinni, voisin ruokkia lihanSyöjäKasvia sillä. Voisin laittaa RUUMIIN lihisten terraarioon. Sieltä kasvi voisi syödä itse kärpäiset. Mutten tiedä houkuttaisko lihixen mehu ruumiskäräpäsiä. Jos ne kerta tykkää vaan kuolleista. Minustakin tulee kuhiseva ruho kun kuolen. Minä ruokkisin kärpäsiä ja niiden toukkia ja ne mässäilevät hajoavalla tomumajallani. Haluaisin kuolla jonneki mettään. Että kaikki luontokappaleet saisiva ravita itseään minulla. Silmäkuopastani ryömisi oranssi koppakuooriainen. Raatokärpäset, ne vihreän metallinhohtoiset, suutelisivat huuliani. Luonnon ihana monimuotoisuus hyväilisi ruumistani.