IRC-Galleria

enkä asetakkaan, lällällää :D
tänään viihteelle, girls just wanna have fun XD

on ihan kamala matkakuume.

on ku jostain huonosta saippuasarjasta...koska siitä tuli tällästä? ahistaa, turhauttaa ja vituttaa. välillä tuntuu siltä et mun pitäs unohtaa miehet kokonaan ja keskittyy johonki ihan muuhun.

musta ei kukaan ottanu silloin perjantaina kuvaa, mutta sanonpa vaan et olin aika kuuma verenimijä vaikka itse sanonkin...voitin jonkun random-miehen kanssa semassa tanssikilpailun. se vaan tuli jostain ja kysy, et haluunko osallistuu sen kanssa. eikä se ollu vaan sellasta kyhnytystanssia, mitä kaikki muut baarissa tanssii, vauhtii ei puuttunu ja ihmiset anto hyvin tilaa meille. saatiin pullo skumppaa, oli kivaa :D.

la-iltana kävin sitten kavereilla puhumassa hävyttömyyksiä ja paskaa hervannassa. sieltä autolla keskustaan näkeen lisää kavereita, oli ihana nähdä kaikkia pitkästä aikaa.

suunnitelmissa ois pitää pikkujoulut sit ku tulee palautukset, tai viimeistään uutena vuotena pippalot sitten. kun en varmaan lähe mihkään reissuun...

sit tammikuussa on heti aluks siskon synttäripippalot, niitä kans ootellessa. voin ihan hyvin olla jouluna töissä, mut uutena vuotena en. enkä 9.1. toivottavasti saan noi päivät vapaaks.

bongasin lehdestä ihanat uikkarit, hintaa ol 85 e :) ei oikein viitti ostaa, kun käyn uimassa ehkä kerran kesässä, ja niis ei voi ottaa ees arskaa, et ei tuu ihan kummat rusketusraidat.

"et sä muuta teekään, kun vittuile mulle"
-ai siis minä vai? :D

fuck you very,very much...

oon miettinyt poistuvani täältä...on vanha olo...mut mihin mä sitten avaudun?

päätin eilen illalla olla laittamatta puhelintani lataukseen, koska se ei ollut vielä täysin tyhjä ja ladata sen vasta aamulla töissä. marttojen kannattais kysellä multa niitä säästövinkkejään :). hate my work, olo on kuin kuin bb-talossa, isoveli valvoo. vituttaa, mikä kumma sai mut lupautumaan meneen la-illaks töihin????

jep, rupesin viime yönä juttelemaan mesessä erään exäni kanssa ja sain synninpäästön viikonlopuiselle sähläilylleni. juteltiin jopa yllättävän vakavia ja sain selvennystä moniin asioihin jotka ovat minua kyseisessä henkilössä askarruttaneet. oli oikeastaan aika kiva jutella pitkästä aikaa. Jossain vaiheessa tästäkin ihmisestä on kasvanut ajatteleva aikuinen, shocking! nyt kuitenkin lenkille...

okei, tunnustan, mä en taaskaan sit enää tiedä voinko pitää itseeni täysin sinkkuna...olin viihteellä lauantaina. luulin jo joutuvani lähtemään yksin, mutta ainahan joku baariin lähtee ja eikun aleen...alessa näin sitten tuttuja vähän enemmänkin. ihan odottamatta törmäsin mieheen, jota olen satunnaisesti tapaillut elokuusta lähtien. ongelmia tuottaa se, että molemmat ovat asiakaspalveluammatissa ja jotenkin meidän menot ei ikinä osu niin, että kerittäisiin treffaileen. tilanne on siis erittäin turhauttava.

joskus olin nuori ja naiivi, saatoin ihastua tosi nopeasti ja sitten synkistelin kun jutusta ei tullutkaan mitään. sehän on varmaankin ihan normaalia? en tiedä missä vaiheessa tämä asia sitten muuttui kylmätunteisuudeksi ja sitoutumiskammoksi. minusta kuitenkin loppujen lopuksi parempi näin, vaikka olenkin joutunut satuttamaan ihmisiä tämän johdosta. jos musta ei tunnu miltään, niin musta ei vaan tunnu miltään, piste. ehkä tämä sitoutumiskammokin menee ohi, kun oikea ihminen tulee vastaan (eksyin taas aiheesta).

noh, jatkettiin siitä sitten beboppiin jossain vaiheessa, tanssilattialle tietenkin. aika pian kuitenkin löysin seuraa, mikä piristi kovasti. lähdimme yläkertaan juttelemaan. kaverini ei sitten enää löytänyt minua (mun liittymä toimii siellä aika heikosti, enkä malttanut kytätä puhelimen tolppia koko ajan). mies paljastui turkulaiseksi, harvinaisen mukavaksi sellaiseksi :O. noh, siinä sitten jossain vaiheessa, olin vastannut viestiin olinpaikastani ja kappas kummaa, tämä tapailemani mies paukkaa paikalle ja avautuu loukkaantuneena, että tuli paikalle minun takiani, eikä ole kovin iloinen yllättäessään minut moisesta tilanteesta...onneksi minä olen ajan myötä kehittynyt selviämään tilanteesta kuin tilanteesta loppujen lopuksi voittajana. selitän miehelle, että hän ei omista yksinoikeutta minuun ja jos hän sellaisen haluaa, niin on syytä ruveta tekemään asian eteen enemmän, koska aika moni muukin tahtoo palan suskia :O. pidän siis itseäni edelleen sinkkuna, mutta mietin myös tekojeni seurauksia enemmän kuin ns. täysin sinkkuna. minulla on kuitenkin omatunto, vaikka joku sitä tämän tekstin perusteella saattaa epäilläkin. joskus se soimaa hyvinkin paljon, niin isoista kuin pienistäkin asioista.

illan päätteeksi löysin itseni juuri sieltä mistä halusinkin ja tajusin, että olen vihdoin oppinut saamaan tahtoni läpi, en ole enää se surkea nössykkä, jota miehet saavat kohdella miten tahansa. en tule enää koskaan olemaan sama ihminen kuin vuosia sitten. jos jokin asia ihmissuhteessa vituttaa osaan nostaa asian pöydälle.