IRC-Galleria

noniin, nyt kaikki randomit onnitteleen meitsiä, 23,00!!!!

täytän 56 minuutin päästä 23! pitäsköhän sitä vetää kalsarikännit?

jo joulukuun veronpalautusta, sillehän oon siis keksiny jo kauheesti käyttöö
- tahtoisin johkin lähtee reissuun, ihan vaikka vaan laivalle/tukholmaan shoppaileen, mut tietysti oon jo kauan haaveillu myös reissusta prahaan, kolmen päivän reissu lentoineen ja hotelleineen maksais about kolmesataa :) ja loput jäis sitten käyttörahaks
- sit voisin vihdoin alottaa harrastuksen mistä oon jo pitempään haaveillu, kun putoo viiskymppii pois kuukausittaisista menoista, huomen tokavika erä :) (tankotanssii :) )
- ostaisin jotkut ihanat kengät, joita en muuten raskis ostaa
- oon jo kauan haaveillu sellasest isosta laiskanlinnasta joita myydään kodin anttilas, sen nimi on joku buffalo vissiin, siis nojatuoli joka on melkeen kahdenistuttavan sohvan kokonen :)
- kavereille ihania joululahjoja :)


jep, kyllähän minä ymmärrän, että se palautus ei todellakaan riitä näihin kaikkiin ja että tämä merkintä ei kiinnosta sitten ketään :D

kaikki mitä piti tänään tehdä, huomiselle?

juu siis perjantaina iltana oli tarkoitus lähteä tanssimaan, mutta sattuneesta syystä meni fiilikset ja jäin kotiin roikkumaan. puhuin paskaa kavereiden kanssa, katsoin leffan ja latailin musiikkia....tylsää...no siinä sitten eräs kaverini oli koko illan viestitellyt ja kysyi yhden aikaan olenko nukkumassa ja vastasin, että en. siinä välissä lähetti toisen viestin johon en kerinnyt vastaamaan ja sitten tulee taas sama kysymys, että olenko nukkumassa ja alan kirjoittaa vastausta, niin eikö tämä henkilö jo sitten soita ja kysy olenko hereillä, minähän tosi usein siis vastailen unissani tekstiviesteihin...kaipaa yöpaikkaa ja lupaan sellaisen. sanoo olevansa 5n minuutin päästä alaovella ja heittelevänsä sitten kiviä, kun pitää tulla alaovi avaamaan.

no eipä ala kaveria kuulumaan ja laitan jo toisen leffan pyörimään pysyäkseni hereillä. viisi minuuttia on venynyt tunniksi ja kuulen ulkoa epämääräistä meteliä ja arvelen sen olevan kaverini, joten talsin alaovelle, huomatakseni, että kaverini on kiivennyt alakerran naapurini avoimesta
ikkunasta sisään asuntoon...mikä on aivan loistava tilanne hänen asemassaan...onneksi kämppä on kuitenkin tyhjä, eipähän tarvitse kaverin selitellä virkavallalle apinointiaan. kaverinikin tulee sitten lopulta minun kämppääni ja kertoo hukanneensa puhelimensa ja kertoo, että muisti minun asuvan ykköskerroksessa, no enpä asu. oli heitellyt siis niitä pikkukiviä väärään ikkunaan ja kun en ollut siihen ymmärrettävästä syystä havahtunut, niin oli todennut, että ikkuna on auki, kiipeämpä sisään.

no sitten koitetaan nukkua, en saa unta. nukun koko yönä ehkä kolme tuntia. aamulla koitetaan sitten soitella kaverin kännykkään, tuloksetta. ollaan lähdössä koiran kanssa lenkille kun kaveri toteaa, että missäs mun kengät on. ne löytyvät rapusta, alakerrasta. etsitään ikkunan alta kännyä, ei näy, ei kuulu. tullaan lenkiltä ja viedään koira takaisin sisään ja olen luvannut heittää kaverin kotiinsa. noh, kappas kummaa, ferrari ei lähde käyntiin, kiva...töihin tarvis kuitenkin päästä seitsemäntoista kilsan päähän. soittelen läpi kavereita jotka omaavat sellaisen ylellisyyden kuin auto...ylläripylläri, kukaan ei ole ajokunnossa la-iltapäivänä ja nekin jotka mahdollisesti olisivat eivät vastaa, tai ovat muuten kiinni. kaveri käy kysymässä naapuriltani lisävirtaa autooni ja miehellä on jopa kaapelit mukana, mutta ferrari ei inahdakaan. mietitään mitä tehdään ja jatkan soittelua...turhaan. soitan pomolle, että tulen myöhästymään töistä, koska autoni ei lähde käyntiin, pomo kiroaa minulle pää punaisena, eikä ilmeiseti tajua minun kiroavan hänelle samalla mitalla takaisin. kaveri toteaa, että ei tämä enää voi ainakaan tästä paheta ja päätetään, että otamme taksin kaverin luo ja lainaan hänen autoaan. yllättäen päästessämme taksitolpalle, se on tyhjä, vaikka yleensä siinä seisoo vähintään yksi taksi. jossain vaiheessa on alkanut satamaan ja siinä sitten odotellaan taksia sateessa about kymmenen minuuttia ja keretään jo soittamaan uudestaan taksikeskukseenkin, kun taksi viimein saapuu, kiipeämme kosteina ja vittuuntuneina taksiin. oli kuulemma tullut kalevasta...

otan sitten kaverini auton lainaan, ison volvon jota en ole koskaan ennen ajanut, panikoin koko matkan ylöjärvelle, että mitä jos jotain sattuu. olen tottunut ajelemaan vain pienillä autoilla, en farmarivolvoilla. saavun viimein töihin, täristen ja näyttäen uitetulta koiralta. pomo ei edes moikkaa. työpäivä menee jotenkuten. kotiintulon koittaessa pysähdyn tankkaamaan ja en keksi bensatankin avausmekanismia, joten kysyn sitä samalla asemalla tankkaavalta nuorelta mieheltä, joka saa sen tietysti auki leikiten, totean olevani blondi ja todennäköisesti punastun mukavasti. jatkan matkaa edelleen elossa ja pääsen viimein määränpäähäni ja kaverini toteaa potevansa morkkista ja heittää minut kotiin. päivä on viimein ohi!

nyt tarvitsisi keksiä joku joka osaa vaihtaa autooni akun ja keksiä miten ensinnäkin saan sen akun minun autoni luo vanhempieni varastosta tänne. hakisinko sen kenties bussilla? olisi siinä kanssamatkustajilla ainakin jutun juurta keskenään...

siis perjantain salkkarijakso, en nyt vaan voi olla puuttumatta:

-miksi paula ei seurannut lumeen jääneitä jälkiä päästäkseen takaisin autolle????

- salla möykkäs koko ajan kun ismo rakas oli hypnoosissa, miksi vitussa????

muitakin naurettavuuksia toki oli, mutta nämä nyt tuli mieleen...

mutta kerron lisää vasta huomenna :D

jep, bongailtiin työkavereitten kanssa asiakkaiden takalistoja, ihan vaan tylsyyden tappamiseks :D
saatiin myös hyvä idea: maalataan työkaverin auto, koska se ei sopinut riviin, kun oli väärän värinen. ei antti oikein innostunut asiasta, ei löydy mieheltä mitään seikkailunhalua, tarjouduttiin jopa maalaan se kerran viikossa, niin se vois koko ajan sitten kehuu et sil on taas uus auto. ei innostunu vieläkään. siis kuka nyt ei haluu autonsa kylkeen kirkkoveneitä???ja siis mehän ollaan ihan satumaisia taiteilijoita. antti kehotti vaan alottaan uuden harrastuksen, mut ku se uus harrastus ois nimenomaan se automaalaus.

aika jännää kyllä sinänsä, en oo ennen tota työpaikkaa kiinnittäny kauheesti huomiota asiakkaiden peppuihin, mutta nykyään niitä tulee katteltua enemmänkin...ja oon kumminkin ollu töissä sekä tampereen yliopistolla että teknillisellä yliopistolla ja kyllähän sielläkin niitä nuoria vetreitä miesten takapuolia kävelee.

olenkohan mä muuten ekshibitionisti? tuli vaan mieleen kun kattelin viime yönä yhtä dokkarii, kun ei taas tullu uni simmuun...siis ihminen joka nauttii huomiosta. oli taas viikonloppuna hauskaa bebopissa elviksen vieressä, en enää oikein osaa sanoo, kummasta tykkään enemmän: elviksen vieres vai tangolla tanssimisesta...on se vaikeeta :D tangolla tanssii nykyään kaikki. ne illat on hyviä, kun mä oon onnistunut vetään päälleni jotain sellasta, et kaikki luulee, et oon työntekijä, koska silloin siihen keskimmäiselle ei kukaan ees yritä änkee. viimeksi näin tapahtui viime viikon lauantaina :D

tarvis oikeestaan kirjotella työhakemusta ja suunnitella synttäripippaloita, mutta loppuviikosta on paremmin aikaa. tarvis keksii joku hyvä booli, kehittää pari hyvää piirakkareseptiä ja päättää pidänkö ihan tyttöjen illan, vai huolitaanko miehetkin etkoille asti. ja tietysti kutsua porukkaa. bileet on kumminkin tulossa, koska meikä tykkää niitä järjestellä :D. ajankohtakin on jopa selvillä.