IRC-Galleria

Loma tulossa ja minuu vaan vituttaa. On näitä onkelmia, joiden takia jotkin päivät menee ainakin puolittain pilalle. Sitten mulla on huono omatunto, että murehdin tälläsiä juttuja, joilla ei loppujen lopuks oo mitään väliä. Tiedän ihmisiä, joilla on pahempiakin ongelmia. Tää miun ongelma estää vaan yhden elämän ja parisuhteen alueen kuitenkin. Muita ongelmia ei sitten hirveästi olekaan.
(paitsi se ajoittainen yksinäisyys ehkä...)
Mutta kuitenkin suuret linjat elämässä tuntuis olevan ihan hyvin. Opiskelen sitä,mitä halua. Miulla on maailaman ihanin ja ymmärtäväisin poikaystävä. Ihania ystäviä, jotka tukevat vaikka kaukana kaikki melekein ausvatkin. On iso-siskoja ja iso-veli, on vielä molemmat vanhemmat elossa. Ja damn, tukkakin on hyvin.

Miks tuo yksi ongelma sitten tuntuisi varjostavan kaikkea?
Ääh, minen jaksa tätä. En oo ees masentunu tai mitään..en haudo itsemurhaa ja osaan vielä jotenkuten nauttia elämästä. Silti tuntuu, ettei kaikki oo niin ku pitäis. Ja se tunne johtuu vaan ydhestä tosi typerästä vaivasta, jota en lakkaa pelkäämästä. Pelkään, että elämänlaatu menee mokoman takia. Ja ja..äh, ei pitäs purkaa sydäntä tänne, kun ei viittii ees kirjottaa mistä ongelmasta on kyse.:D MUtta joo..jospa sitä menis paistamaan perunoita ja kinkkua.