joskus mietin,
onko kaikki unta.
En tiedä mistä aloittaisin,
jos susta jollekin kertoisin.
Liikaa asiaa, liikaa hyvää.
Siksi tahdon sut salassa pitää,
olet kuin aarre,
jonne kartta minut johdattaa.
Sua en aio unohtaa.
Käy tyttö pieni itkemään,
kyyneleitä vuodattaa,
ne paidan helmaan kuivattaa.
Et ehkä ole se sadun prinssi,
johon tulisesti rakastun,
mut oot kuin kuutamon kuningas,
johon ainiaaksi liimaudun