IRC-Galleria

ettei täällä viitti enää edes käydä!

Kävelen, kävelen
ei loppua tule tälle matkalle.
Aina tulee uusi tie,
olen väsynyt siihen.

Sanoit,
lopussa tavataan.
Mutta karttaa et antanut mukaan,
et edes kompassia.

Kysyin,
kuinka tunnistan sinut.
Kerroit olevasi muiden yläpuolella,
suurempi muita.

Kävelen, kävelen,
taas uusi risteys.
Ei kylttejä,
ei suuntaan eikä toiseen.

Sanoit,
anna sydämen viedä.
Muttet kertonut miten sitä kuunnella,
miten heittäytyä mukaan.

Kysyin,
kuinka voit uskoa tulevaan.
Sanoit, että siihen oppii,
sokeasti luottaa.

Kävelen, kävelen,
tie vain jatkuu.
Jalat turtana jatkan,
olen tulossa sinua kohti.

miten sitä ehtis
yhden elämän aikana
olla kaikkea mitä haluaa?

Sitä luulee
tuntevansa
ihmisen
jonka kanssa on elänyt
koko elämänsä

ja sitten
jonain päivänä
tulee isku kasvoihin
ja huomaakin
ettei oikeastaan tiedä
toisesta mitään

koska
ihminen ei voi koskaan
todellisuudessa
tietää
toisen syvimpiä
tuntoja
tai ajatuksia

ja kun se päivä koittaa
on vaikeaa hengittää
vaikeaa ymmärtää
tai jatkaa eteenpäin

mutta
kun se päivä on mennyt
sitä jatkaa elämäänsä
se on tyhjää
vailla tarkoitusta
tai päämäärää
mutta
sitä jatkaa kuitenkin

sillä
eihän tässä maailmassa
voi elämäänsä
siihen kaataa
että
joku vie kokonaan
pohjan millä olet seissyt
kaataa pylvään
johon olet nojannut

ehkä tulee vielä
se päivä
jolloin
et edes ajattele
koko asiaa
se vie aikaa
mutta niin ehkä tulee
tapahtumaan

se on kuitenkin
vain yksi päivä
kyllä se ajatus taas
seuraavana päivänä
palaa
älä huoli
ja sitten on taas
vaikeaa hengittää