IRC-Galleria

Elollinen minäni,
hämärtävää.
Katse kulkee läpi pysähtymättä.
Olen siellä,
missä tuuli vain pysähtyy lounastamaan.
Siellä, minne ukkonen jättää salaman hetkeksi.
Vahvuus löytyy kun sitä ei näe.
Jaksaminen sanoista, joita ei sanota.

tää sairasloma on persestaaaa, pitäis kestä viellä kolme viikko...(vittu, vittu, vittu ja viellä kerran VITTU!!!!!!!)

Alla juoksu hiekkaa
seison paikallani, pää taivasta tavoittelee
Joku sanoilla heittää, haluaisi tilalleni hikisiin saappaisiin.
Tytöltä saan katseen, se hohtaa lämpöä
Juuri sitä nyt tarvitsen
Samoilla aalloilla kai liikutaan, eikä sanota sanaakaan

Joku nurkassa itkee itsesääliä, on tullut petetyksi luulisin
Ei luottamustaan kukaan voi voittaa vielä pitkiin aikoihin

Sun täytyy mennä, sillä sana on vapaa ja laitteet liikkumaan
on pantu sinua varten
Tapahtui mitä vaan se on sun elämäs eikä kenenkän muun

Etsin ymmärrystä ja kaipaan ystävää, olen tehnyt sitä monta päivää
Mun tapani liikkua kai johtaa harhaan eikä käsitä alkuunkaan
Nukkuu tai juttelee tai suutelee se on vain hetken hurmaa
Eikä kukaan voi käsittää kuinka vaikeaa voi olla ymmärtää

Sun täytyy mennä, sillä sana on vapaa ja laitteet liikkumaan
on pantu sinua varten
Tapahtui mitä vaan, se on sun elämäs eikä kenenkän muun
Kaikki mitä näät voi olla harhaa tai yhtä hyvin unelmaa
On kaikki sekavaa, se jokin saapuu aikanaan

Sillä sana on vapaa ja laitteet liikkumaan on pantu sinua varten
Tapahtui mitä vaan, se on sun elämäs eikä kenenkän muun
Kaikki mitä näät voi olla harhaa tai yhtä hyvin unelmaa
On kaikki sekavaa, se jokin saapuu aikanaan



(Neljä Ruusua)

On helppo hakata päätä seinään
kivi kiveä vasten
kumpi murenee ensin?

Ja minähän en saatana muutu!
en Heidän vuoksi, enkä Sinun vuoksesi!
ja olen juuri niin tyhmä,
kuin sanotaan,
tyhmä, koska en vastaa Heille..

Ja minä odotan

sitä päivää, kunnes lähden.
eivät edes yrittäneet..
olivat vain ja ihmettelivät
ketä vastaan oikein tappelin?

Peilistä näen sen,
Hirviön, se olen minä






Voinko paremmin kuvata itseäni?

Minä kuljen tuttua polkuain,
suopursujen tuoksu niin huumaa, -
sydän, hiljaa hetkinen rinnassain!
Yö henkii kaihoa kuumaa.

Hämy vihreä verhoo hongikon,
suosilmät niin vietellen läikkyy -
en tule, en tule, mun kiire on:
mulle toiset silmät väikkyy.

Vie polkuni järven pohjukkaan
läpi nukkuvan kylän laidan,
siellä harmaa veräjä raollaan
on keskellä harmaan aidan.

Sen veräjän takana odottaa
ilo, onni ja unhon huuma,
sua odottaa, sua odottaa
sinä sydän rauhaton, kuuma.

Heilu keinuni korkealle Larin Kyösti

Heilu keinuni korkealle,
linnut ne laulavat häitä,
minä olen nuori kuin päivänkukka,
en muistele suruja näitä.

Heilu keinuni korkealle,
nythän on juhannusilta,
mesimarja paistaa
ja tuomi tuoksuu
ja kuulas on taivahan silta!

rakastelun jälkeen ikkunasta poltit

hiuksesi heilui

savu palasi huoneeseen



äitisi nukkui sikeästi takana seinän

vartalosi kylmä

kun sä palasit vuoteeseen



pää painuu, puut taipuu

pelkään että kohta selkä pettää

ilman sinua aina on hc-sää

pää painuu, puut taipuu

ikävöin niin että selkä pettää

ilman sinua aina on hc-sää



päivässä vaihtui kesäkuusta syksyyn

liian nopeasti

iso pallo pyörähtää



tule jo takaisin, mä olen heikolla päällä

mainoksista matto

ikävä tarttunut tapettiin



pää painuu, puut taipuu

pelkään että kohta selkä pettää

ilman sinua aina on hc-sää

pää painuu, puut taipuu

ikävöin niin että selkä pettää

ilman sinua aina on hc-sää



hc-sää

aina hc-sää

ilman sua hc-sää



pää painuu, puut taipuu

pelkään

pääni pettää

ilman sinua aina on hc-sää

pää painuu, puut taipuu

ikävöin niin että selkä pettää

ilman sinua aina on hc-sää



pelkään

pääni pettää

ilman sinua aina on hc-sää

Sikaan voi aina luottaa.Hän on
teeskentelemätön ja vilpitön, hän ei
halua turvautua vääryyteen.Hän ei
halua myöskään murehtia menneitä,
vaan nauttia elämästä täysin
siemauksin.Hän heittäytyy niin
työhön, ystvyyteen kuin
rakkauteenkin koko sydämellään.
Aurinkoinen ja rauha rakastava
Sika hemmottelee mielellään
läheisiään ja haluaa hyvää
ympärilleen.

Taivaalle tähdittyvät minun mieleni
pirstoutuneet merkit.
On uuden vuoden yö.
Paukkuu.

Hirveiden aaltojen alle
jää tämä kaikki.
Pyyhittynä pois,
ikuisesti
pyyhittynä pois
tästä
maailmasta.

Me kannamme
loputtomiin
nämä tähdet,
nämä merkit.

Eikä siitäkään,
siitäkään ei jää mitään
jäljelle.

Tuskan kanssa,
voiko tuskan kanssa elää loputtomiin?
Epätietoisuus,
loputon epätietoisuus,
miten kauan sitä kestää harteillaan, päässään, sydämessään?

Kukaan, kukaan
ei voi ei kykene ei pysty
poistamaan sykkivää odototusta
kadonneesta,
joka ei löydy.

Se on ikuinen
tuskainen tykytys,
joka ei lakkaa.

On uuden vuoden yö.

Raketteja pitäisi singota maailmalle
enemmän kuin koskaan,
jotta huuto kuuluisi,
kaikkialle.
Jotta käsittämättömyyttä voisi lievittää,
yhdessä,
itkien.

Taivas, maa ja meri
niin pimeiksi värjääntyneinä.

Enää
ei taivasta,
vain kaari silmiemme edessä,
pohjana tähtien kuvioille,
taustana kuulle.

Ei taivasta,
vain sammuvia tähtiä.

© Kiti Malmi-Lehmusvuori