IRC-Galleria

Minä kuljen tuttua polkuain,
suopursujen tuoksu niin huumaa, -
sydän, hiljaa hetkinen rinnassain!
Yö henkii kaihoa kuumaa.

Hämy vihreä verhoo hongikon,
suosilmät niin vietellen läikkyy -
en tule, en tule, mun kiire on:
mulle toiset silmät väikkyy.

Vie polkuni järven pohjukkaan
läpi nukkuvan kylän laidan,
siellä harmaa veräjä raollaan
on keskellä harmaan aidan.

Sen veräjän takana odottaa
ilo, onni ja unhon huuma,
sua odottaa, sua odottaa
sinä sydän rauhaton, kuuma.

Heilu keinuni korkealle Larin Kyösti

Heilu keinuni korkealle,
linnut ne laulavat häitä,
minä olen nuori kuin päivänkukka,
en muistele suruja näitä.

Heilu keinuni korkealle,
nythän on juhannusilta,
mesimarja paistaa
ja tuomi tuoksuu
ja kuulas on taivahan silta!

rakastelun jälkeen ikkunasta poltit

hiuksesi heilui

savu palasi huoneeseen



äitisi nukkui sikeästi takana seinän

vartalosi kylmä

kun sä palasit vuoteeseen



pää painuu, puut taipuu

pelkään että kohta selkä pettää

ilman sinua aina on hc-sää

pää painuu, puut taipuu

ikävöin niin että selkä pettää

ilman sinua aina on hc-sää



päivässä vaihtui kesäkuusta syksyyn

liian nopeasti

iso pallo pyörähtää



tule jo takaisin, mä olen heikolla päällä

mainoksista matto

ikävä tarttunut tapettiin



pää painuu, puut taipuu

pelkään että kohta selkä pettää

ilman sinua aina on hc-sää

pää painuu, puut taipuu

ikävöin niin että selkä pettää

ilman sinua aina on hc-sää



hc-sää

aina hc-sää

ilman sua hc-sää



pää painuu, puut taipuu

pelkään

pääni pettää

ilman sinua aina on hc-sää

pää painuu, puut taipuu

ikävöin niin että selkä pettää

ilman sinua aina on hc-sää



pelkään

pääni pettää

ilman sinua aina on hc-sää

Sikaan voi aina luottaa.Hän on
teeskentelemätön ja vilpitön, hän ei
halua turvautua vääryyteen.Hän ei
halua myöskään murehtia menneitä,
vaan nauttia elämästä täysin
siemauksin.Hän heittäytyy niin
työhön, ystvyyteen kuin
rakkauteenkin koko sydämellään.
Aurinkoinen ja rauha rakastava
Sika hemmottelee mielellään
läheisiään ja haluaa hyvää
ympärilleen.

Taivaalle tähdittyvät minun mieleni
pirstoutuneet merkit.
On uuden vuoden yö.
Paukkuu.

Hirveiden aaltojen alle
jää tämä kaikki.
Pyyhittynä pois,
ikuisesti
pyyhittynä pois
tästä
maailmasta.

Me kannamme
loputtomiin
nämä tähdet,
nämä merkit.

Eikä siitäkään,
siitäkään ei jää mitään
jäljelle.

Tuskan kanssa,
voiko tuskan kanssa elää loputtomiin?
Epätietoisuus,
loputon epätietoisuus,
miten kauan sitä kestää harteillaan, päässään, sydämessään?

Kukaan, kukaan
ei voi ei kykene ei pysty
poistamaan sykkivää odototusta
kadonneesta,
joka ei löydy.

Se on ikuinen
tuskainen tykytys,
joka ei lakkaa.

On uuden vuoden yö.

Raketteja pitäisi singota maailmalle
enemmän kuin koskaan,
jotta huuto kuuluisi,
kaikkialle.
Jotta käsittämättömyyttä voisi lievittää,
yhdessä,
itkien.

Taivas, maa ja meri
niin pimeiksi värjääntyneinä.

Enää
ei taivasta,
vain kaari silmiemme edessä,
pohjana tähtien kuvioille,
taustana kuulle.

Ei taivasta,
vain sammuvia tähtiä.

© Kiti Malmi-Lehmusvuori

Mitä näistä haluaisit tehdä minulle?
1. Hymyillä
2. Halata
3. Tavata
4. Raiskata
5. Suudella
6. Jutella
7. Rakastella
8. Hakata
9. Seurustella
10. Inhota
11. Olla kaveri
12. Pyytää treffeille
13. Kaahata ylitse
14. Pyytää tanssiin
15. Heittää järveen
16. Pitää kädestä
17. Ajaa luudalla takaa
18. Olla lähekkäin
19. Soittaa pilapuhelun
20. Jtn muuta, mitä?

Kopioi tämä nyt itsellesi ja saat tietää mitä muut sinulle haluaisivat tehdä.

on tää niin kiva......

Hän pelkää enemmän ihmisiä
kuin elämää enemmän kuin
mitään
Ylpeydellään hän peittää
pelkonsa ja yksinäisen
tuskan
Yksin hän kulkee kuorenaan
ylpeys ylpeys vahva pelko
niin suuri
suurempi kuin elämä elämä
jota ei olekaan

Et voi tietää mitä hän
ajattelee hän sulkee muut
ulos elämästä niin synkästä
Kuinka voit kulkea hänen
ohitseen ilman että tunnet
hänen pahaa oloa
oloa pahaa joka päivä
päivältä käy tuskaisemmaksi
Ylpeys on vain kuori joka
särkyy tippuessaan maahan
kylmään maahan
niin helvetin kylmään

Kun joku vain ymmärtäisi
pahan olon hänen sisällään
Pahaa oloa täynnä sydän
arpinen sitä hän ei enää
kestää voi

Aikansa hänen on tullut
liukua ajasta ikuisuuteen
oman käden kautta
ilman että kukaan tietää
ajatuksiaan hänen

Sanovat, että se asuu maalla,
mutta minusta se asuu sinun silmissäsi
sinun liikkeissäsi, sinun käsiesi viivassa.

Onni on sydämesi komerossa,
minä olen kurkistanut sinne.
Pidä se turvassa siellä,
ettei se lennä pois

Katsot minua ihmeissäsi,
Ei Onni asu täällä.
Sisälläni puhuu jokin Muu.
Sinun sydän.

Loukkaavat sanat kaikuvat päässä.
Sanat, jotka iskivät kuin nyrkki vasten kasvoja.
Ja kaikki ne katseet,
jotka tuntuivat teräviltä potkuilta kylkiluiden väliin.
Kaikki ne kestin, pää pystyssä, selkä suorana.
Piilotin tuskan ja katkerat kyyneleet
keskiyön pimeimpiin tunteihin,
jotka vietin valvoen kun en uskaltanut nukkua.
Heistä kukaan ei saanut koskaan huomata,
kuinka jokainen sana ja katse sattui.
Kuinka he vähä vähältä murensivat sieluni,
tekivät minusta raunion.
Mutta osa heistä näki sen viimeisen romahduksen,
kun ruumiini ei enää jaksanut.
He näkivät kuinka kaaduin taakkani alle.
Ja he, keiden olisi pitänyt minua auttaa,
piilottivat minut, sulkivat pois mielestään.
Nyt he ovat unohtaneet ongelman,
jota he eivät osanneet ratkaista.
He ovat unohtaneet minut.
Mutta minun mielessäni säilyvät kipeät sanat,
ilkeät katseet ja välinpitämättömyys.
Minä en saa koskaan unohtaa tuskaa.
Minä en koskaan saa unohtaa haavoja.
=================================
Pääni sisällä raivoaa
Revin sieluani hajalle
Olen täynnä vihaa
tuntematonta kohtaan
Silmäni ovat sokeat
en näe eteeni
Mätänen kuin ruumis
ojan pohjalla
Repikää joku minut
Rikki
Hajalle
Syö sieluni
sinä kivisydän
Lyö veitsi sydämeeni
jotta turtunut mieleni
tuntisi kerrankin jotain
Satuta minua!
Kun ei kukaan anna
minulle anteeksi
=============================
Kuolema roikkuu raskaana
talvisen maan yllä
saaden ruumiini turtumaan
elämisen kivusta
Hulluus tarrautuu mieleeni
Upottaa terävät kyntensä ajatuksiini
Menneisyyden aaveet
tunkeutuvat uniin
Repien auki vanhat haavat
Pitäen minua otteessaan
Jälleen huutoni minut herättää
Ja hulluus entistä täydellisempänä
terveet ajatukseni syövyttää
Verta vuodattaen itseni kokoan

Ja yö sysimusta
on täynnä synkkää itsevihaa
Tuska tuon makean veren vuodatti
Kovetti sielun, kovetti sydämen
Unohdettu on myös se suudelma
Joka maistui katkerille valheille

Hulluus sikisi pimeästä
Hiljaisuudesta, josta äänet
tekivät epätäydellisen
Silmäni tanssivat yössä
joka on kuin helvetin avoin portti
Yritän tappaa hulluuden
joka köyden lailla kiristää
veretöntä kaulaani

Sydämeni on jäätynyt
kuin aika ympäriltäni
Maailma tuntuu valuvan
kuin juoksuhiekka altani
Toivo on haudattu veriseen maahan
kuten ihmisten turhat lupaukset
Sairaat ajatukset tulvivat mieleen
kauhukuvat sieluni silmiin

Suu veressä, katson itseäni
Ei mitään, vihaan hulluuttani
Minut on murrettu, palasiksi pirstottu
Pakenen noita käsiä
jotka yrittävät minuun tarttua
Juoksen, en pääse eteenpäin
Putoan hulluuden syvään kuiluun
Kaikki mennyt ja tuleva unohtuu..