Oli aika ammoinenki,
uniaika unohettu,
kaukoaika kammottuki,
mennyt mieli menetetty.
Sitä tiesin sitä taisin,
sitä kauvan akttelinki,
Sitä elin elämäni
koinpa kuolla kuolemani
Mitä tiesin, mitä taisin?
Jotta saatoin kerran kuolla,
täyty vastaan hangotella.
Mitä tiesin mitä taisin?
Mitä lienin taittamatta?
Mikä Miunki vahvaks' saatto?
Kerro miulle, sitten tiiän.
Onko kasvot ihtelleni,
kehtailenko niitä kahtoo?
Onko kasvot ihtelleni,
tunnenko sen naamakseni?
Onko kasvot ihtelleni?
Jotta saatoin kerran kuolla,
täyty vastaan hangotella.
Taivaankannet paukutella,
kirjokansi kalkutella.
Taivaankannet paukutella,
kirjokansi kalkutella.
Eli kauvan, kauvan kahtoin,
kauvan saatoin tunteakki,
kovan koulun kiskuella,
kovan varren vänkytellä.
"Miul on kasvot isolleni,
miull on kasvot emolleni"
Yöhyt tumma minnuu verhoo,
kauhut paljo pelottelloo,
mutta päivä paistaviki,
koittaviki risukasahan.
Uusimmat blogimerkinnät
- taide jonka vien hautaan saakka 25.10.
- [Ei aihetta] 19.08.
- NII MITÄ TEKISIT 12.08.
- et uskalla 08.08.
- onks tää joku vitun vitsi? :D 06.08.
- hmm :O 04.08.
- takas riparilt 02.08.
- nnii just 22.07.
- iiha nice 20.07.
- paska idea... 20.07.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2013 (1)
-
▼
2010 (50)
- ▶ elokuu 2010 (6)
- ▶ heinäkuu 2010 (7)
- ▶ kesäkuu 2010 (7)
- ▶ huhtikuu 2010 (2)
- ▶ maaliskuu 2010 (2)
- ▶ helmikuu 2010 (20)
- ▶ tammikuu 2010 (6)
- ▶ 2009 (28)