jälleen teit sä sen,
viillon sydämeen,
se sattui vaikka,
pintaan teitkin sen.
iskit syvälle,
se pintaan nousikin,
arpi siitä jää kuitenkin.
usko minua nyt,
en tahdo olla sun,
päästä irti jo,
ja koita ymmärtää.
iskit syvälle,
se pintaan nousikin,
arpi siitä jää kuitenkin.
ei saa koskettaa,
ahdistaa nyt vaan,
eikä saa satuttaa,
pelottaa nyt vaan.
katso minua vaan,
olen onnetan nyt taas,
kosketus vei minut kokonaan.
pyysin sinulta,
päästä irti minusta,
syvemmälle puukon iskitkin.
ei saa koskettaa,
ahdistaa nyt vaan,
eikä saa satuttaa,
pelottaa nyt vaan.