Geeni voi pilata parisuhteen
2.9.2008 14:31
Tiettyä geenityyppiä kantavat miehillä on tuplariski joutua parisuhdeongelmiin.
Uskottomuus ja onneton avioliitto johtuu usein ainakin osaksi miehen geeneistä, väittää tuore ruotsalaistutkimus. Miehillä, joilla on geenityyppi 334, on huonommat edellytykset onnistua parisuhteessaan kuin niillä miehillä, joilta alleeli 334 puuttuu.
Miehet, joilla on alleeli 334 yhdessä kromosomissa, muodostavat kumppaniinsa ohuemman siteen eivätkä avioidu läheskään yhtä todennäköisesti kuin toisenlaisen geeniperimän saaneet miehet. Jos miehellä on alleeli 334 molemmissa kromosomeissaan, riski joutua parisuhde- tai avioliittokriisiin on muihin miehiin verrattuna kaksinkertainen.
- Lisäksi heidän vaimonsa ovat vähemmän tyytyväisiä avioliittoonsa, tutkija Hasse Walum Tukholman Karoliinisesta instituutista sanoi Dagens Nyheter -lehdelle.
Hormoni houkuttaa yksiavioisuuteen
Tutkimukseen osallistui 1 100 kaksosmiestä ja näiden puolisoa, jotka lääketieteellisten testien lisäksi myös haastateltiin.
Miehistä 40 prosentilla oli alleeli 334, joka ohjaa vasopressiinihormonin reseptoreita aivoissa. Aiemmissa nisäkkäillä tehdyissä tutkimuksissa vasopressiinin on todettu liittyvän yksiavioisuuteen.
Vaikka geenityypin ja parisuhdekäyttäytymisen välillä on nyt todettu vahva yhteys, tutkijat eivät vielä tiedä tarkkaan, kuinka vasopressiini vaikuttaa käyttäytymiseen.
- Myyrillä on havaittu, että vasopressiinireseptorit ovat yhteydessä aivojen palkitsemisjärjestelmään. Myyräkoiraat kokevat positiivisen vaikutuksen ollessaan sen naaraan kanssa, jonka kanssa ne ovat pariutuneet. Se, toimiiko hormoni samoin myös ihmisillä, on vielä pelkkää spekulointia, Walum sanoi.
Naisilla eri hormoni
Naisiin vasopressiinin ei ole todettu vaikuttavan.
- Miesten ja naisten välillä on biologisia eroja. Myyränaarailla vastaavaa järjestelmää säätelee oksytosiinihormoni, tutkija Paul Lichtenstein totesi Dagens Nyheterille.
- Uskomme, että oksytosiinilla on vaikutusta naisten käyttäytymiseen. Sitä vapautuu esimerkiksi imetyksen yhteydessä ja se vaikuttaa äidin ja vauvan suhteeseen.
Lichtensteinin mukaan tulokset avaavat mielenkiintoisia näkymiä siihen, miten geenit vaikuttavat biologisiin mekanismeihin. Hän sanoi tutkijoiden aikovan soveltaa tuloksia myös käytännön kokeissa.
- Eräs idea on antaa tutkimushenkilöille vasopressiinihormonia nenäsuihkeena ja tutkia sen vaikutuksia heidän parisuhteeseensa.
Pitkäaikaisia vaikutuksia suihkeella ei kuitenkaan pystytä saamaan aikaan, sillä se lakkaa vaikuttamasta jo puolessa tunnissa.