Puhun uudelleen, mikä korjaa kaiken
toivoo, uskoo pidän pään pystyssä
taivas pimenee valo himmenee lyhdyssä
päivä tuntuu viikolt, viikko kuukaudelt
vaikka paikat muuttuu ei tunnu erilaiselt
Silti kaikki sattuu miksi ees yritän
Usko raapii rintaa lähtiskö se vittuun
Kuka nostaa mut ojasta jos sinne horjahdan
Sujen silmäni ja uuteen aamuun vahvana herämään
Mihi ikin meenki autatko pulassa
mihin ikin meenki ootko mua tukemassa
Olo on heikko on menneisyyteen kahlittu
En saa mitään sanotuksi, kuka mua auttaisi
Miks mä elän onko mulla joku tarkotus
Miks mä hengitän mikä on elämäni arvotus
Vaikee saada selville kaivan tunteeni esiin
Alan taas suremaan ja hukun kyyneliin
En jaksa hengittää voisin tukehtuu
Tunteet on kuollu ne on tullu hukutettuu
Mennyt ja tuleva, haave tai unelma, usko ja toivo
elämä vai kuolema