IRC-Galleria

Ehkä yritän hiukan liikaa?

Vois kuvitella, että loistavasta päivästä tulee erinomainen ku pääsee tekemään jotain sellaista mistä oikeasti välittää, vaan ei.

Esimerkkinä voisin kertoaa muutamasta viime sähkörumpusessiostani ja koko viime vuodesta.

Ensin odotan tuota suurta hetkeä liianki innoissaan "JIPII, PÄÄSEN PAUKUTTAAN KUNNOLLAA!!"
sitten saavun sähkörumpuluokkaan, kaivan kapulat esille, istun rumpujen taakse - ja samalla hetkellä pää tyhjenee, en keksi mitä soittaisin.
Aikani siinä mitiskelen ja alan soittamaan jotain ihan perushommia ja tuntuu ettei mikään isku osu kohilleen ja komppi joko kiihtyy tai laahaa ja tökkii ja kuulostaa suorastaan HIRVEÄLTÄ!

Sitten tulee itsevihaAngstAlemmuuskompleksiRaivo, kaivollinen kyyneleitä ja satunnaisia riittämättömyyden tunteita.

Miksi mää oon niin vitun paska? ja miksi on tämmösiä fuckin bad drumming päiviä?

Vituu mää alan vinguttaan viulua tai lopetan musahommat kokonaan ja SYÖN ne rummut ku ei vaan opi niin ei opi.


Angst.


Yhyy oon teinipissisangstvittuEMO.


Ninnu kiittää.