IRC-Galleria

Samun yösyönnit taitaa vihdoinkin olla ohitse, tai ainakin pahempi heräily...huoh, aikamoista tää on ollutkin sitten viimeset about 2vko kun poitsu heräillyt tankkaan, niinkun kolmen tunnin välein.

Viime yönä heräs vaan kerran syömään, ja jäikin sit paapaan siihen meidän sänkyyn loppu yöksi.

Toimii kyllä hyvänä moraalinvartijana toi poika meidän viekus, ei pääse vanhemmat tekeen sitä pikkusisarusta=D
tosin kyllä tässä on uni hyvin maittanut, ei sen puoleen...se vähä mitä on nukkunut.

Huomenna onkin sit painokontrolli ja kasvukontrolli neukkuun, toivottavasti nyt ois tuota kasvua tullut jo, tai että ainakin painoo ois kertynyt, kyllä tuo mussukka kai on lihonut, mun mielestä ainakin.


Ja oli ihanaa taas rehvata mammakamuja ja niitten pikkusia tänään<3

suunniteltiin että mentäs babybioon tässä kun niitä tulee.

en kyllä tiedä mihin olisinkaan joutunut, jos en ois löytänyt ystäviä joilla kans pikkulapsi, siis lähinnä pohdin tän masennuksen pohjalta, onneks mielikin alkaa oleen virkeä, kun on samassa sitä vertaistukea, vaikka kuinka on mies ja asiat muutenkin kutakuinkin kohdallaan, niin ei äitiä voi ymmärtää täysin kuin toinen äiti...ja siis olettaen että ollaan suurinpiirtein samaa ikäluokkaa ja muksut kans pieniä, ja niin nyt onkin=)

Katrin poika on Samua 11pvä nuorempi, Elinan tyttö on 1.5kk vanhempi ja Suvin tyttö täytti just 6kk, eli aika samoissa mennään....=)

Kiitos ystävät RAKKAAT kun olette olemassa, jakamassa äitiyden ilot ja ne itkutkin...pelonsekaisetkin tunnelmat<3