IRC-Galleria

Meille kuuluu ihan hyvää, Samu kasvaa ihan silmissä ja joka päivä melkein oppii jotain uutta.

Nyt jo hienosti seisoskelee pitkiäkin aikoja ilman tukea, mutta kävellä ei vielä siis osaa.
Mä opin aikoinaan käveleen 13kk iässä, mutta puhuin jo ennen sitä.
Saa nähä tuleeko poika äitiinsä, kun jo nyt höpöttelee, vaikka ei kyllä oikein mitään järkevää muutamia sanoja tulee, kuten Ota ja Äitih...=)

Vauvakuume on edelleen jo hyvin vakava, aina sitä löytää itsensä shoppailu reissulla hypistelemässä pikkuvauvojen vaatteita, no jos sitten ensi kesänä meillä olis se pikkuinen vauva...=)
Kesä-heinäkuussa sitten se alkaa, eli "vauvanyritys"...toivottavasti raskaus alkais yhtä helposti kun aikasemmin.

Ja vielä eilen oikein voimistu kun näin sairaalassa varmaan miljoona raskaan olevaa naista, sitä isoa masua on niiiiin ikävä, en edes muista miltä tuntu olla raskaana, kauheeta mitä sitä jotenkin van unohtaa miltä tuntu liikkeet jne...

Samu sai alkunsa heti ekasta kierrosta ja samoiten se joka menikin sitten tässä kesken viime kuussa.
Surettaa kyllä kun ei saatu sitä jouluvauvaa...=(
Mutta mitä sitä märehtimään, ei oltu tarkoitettu syntyväksi.

elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa...=)