KUINKA SAAT PURNUKAN TÄYTEEN..
Filosofian professorilla oli muutamia esineitä edessään luentosalin
pöydällä. Luennon alkaessa hän otti mitään sanomatta usean litran
lasipurkin ja täytti sen nyrkinkokoisilla kivillä.
Hän kysyi opiskelijoilta, oliko purkki täysi. Heidän mielestään se
oli.
Sitten hän otti pussillisen pikkukiviä, kaatoi ne purkkiin ja ravisti
purkkia.Pikkukivet vierivät isojen kivien välissä oleviin koloihin. Hän
kysyi taas, oliko purkki täysi. Nauraen opiskelijat vastasivat, että
kyllä se oli. Sitten hän otti pussillisen hiekkaa, kaatoi senkin
purkkiin, ja hiekka täytti pikkukivienkin välit.
'No niin', sanoi professori, 'haluan teidän ymmärtävän, että tämä on
teidän elämänne.
Isot kivet ovat tärkeitä asioita - perhe, elämänkumppani, terveys,
lapset. Sellaisia asioita, että vaikka kaikki muu katoaisi, elämänne
olisi silti täyttä.
Pikkukivet ovat muita merkityksellisiä asioita kuten työ, asunto,
auto.
Hiekka on sitten kaikki muu, pienet asiat. Jos laitatte hiekan ensin
purkkiin, ei ole tilaa isoille eikä pienille kiville.
Sama pätee elämäänne; jos käytätte kaiken aikanne ja energianne
pikkuasioihin, ei jää tilaa tärkeille asioille. Kiinnittäkää huomionne
asioihin, jotka ovat tärkeimpiä onnellisuutenne kannalta. Leikkikää
lastenne kanssa. Käykää säännöllisesti lääkärintarkastuksessa. Viekää
kumppaninne tanssimaan. Aina on aikaa tehdä töitä, siivota, järjestää
kutsuja tai korjata vesihana.
Huolehtikaa kivistä ensin - asioista joilla on väliä. Kaikki muu on
vain hiekkaa.
Mutta sitten ... eräs opiskelija otti purkin, joka professorin ja
muiden opiskelijoiden mielestä oli täysi. Hän kaatoi sinne pullollisen
siideriä, joka tietenkin imeytyi hiekkaan. Sitten
purkki vasta oli aivan täysi.
Eli tarinan opetus on: olkoon elämäsi kuinka täynnä hyvänsä, AINA on
tilaa vielä yhdelle SIIDERILLE!