IRC-Galleria

Jea, taas mä tsillasin yksin sängyl
ja fiilasin vaan sitä miten voi muistot
taas alkaa juosta kilpaa.
Niit tsiigasin valokuvia photo albumist
ja sieltä löyttyy vaikka mitä ja paljon
muistoi vaikka mistä,
ja ku arvostan niit enemmän ku mitää
niin ne hetket elää mun veres,
enkä tuu unohtamaan niitä
niil mä rakennan mun sielulle
palatsin ja siihen ei kuule tarvita hienoo
autoo tai massii,
ja tää miehen alku on nyt kovin onnellinen
siit et sopii korillinen hyvii muistoi
mieleeni.
En olis voinu tehä tästä enempää
haikeeta te kaikki mun tutut ja kuulijat
teitte tästä taidetta.

Vielki moni biisi saa mun silmääni
kyynelii.
Ne herättää tunteet vierineen
muistaa ees polttaa vielki ja sit
pitää muistaa nauttii hyvist hetkist
tai parhaat hetket voi olla silkkaa laifstailii


Välil liikuttuneena alkaa kelaa menneitä,
sitä kelaa kaikkee mitä on tullu tehtyä.
On mulla elämäs viel päiviäkin jäljellä,
mutten tiiä koska täältä joutuu lähtemään.
Jos vaan pystyy omaan itseensä luottamaan,
ei oo pelkoo siitä että tuskaa tulis tuottamaan
ja kun uskoo niin saa sumuverhon hälveneen ja
haluu muistaa niin ei tuu muistotkaa haalenee.

On vaa asioita joita on ikävä vieläki ja
sikspä ikävissäni joskus puristan tyynyäni.
Mieles pyörii yli tuhansia juttuja
siin maates himmees valos yksin vaalees
pedis tunteet palois, usei kelaan sitä
tuttua lausetta jos vaan pääsis ajas taakse päin
taaskin unen näin
ja siinä unes pääsin käymään menneisyydes.
Kunnes se sit päätty jäähyväisiin herätessä
hymyhuules.
loppu peleis kaikki on vaa omast
ittest kii, ku pistää silmät kii ja taustalle
ministi musiikkini.
Pystyy taaskin kiini siitä ja sitten fiilistellä
yhä enemmän ja enemmän menneisyyteensä ja
nyt mä vedän vähän henkeä
ja veren henkee et kerkeen elelee enmmän ja
muistelee muistoi latelee ja silloin salee satelee
taivaalta mun kaikista kauneinta valkosinta lunta,
eikä välii vaik se oliski unta.