sinä olit ainoa,
jossa oli jotakin niin aitoa,
että aloin uskoa,
sun todella jäävän, etkä katoa?
ja sinä olet jotakin niin rakasta,
kaikista niistä ainoa,
joka ei hylännytkään sateessa,
vaan lainasi sateenvarjoa
oon ollut sulle huono ja ikävä,
satuttanut vaikkei niin pitänyt käydä,
särkenyt sun sydäntä,
antanut monta syytä lähteä,
mut oot pysynyt siinä
ja sulla on aina mulle aikaa vaan,
ja juuri tää kaikki tekee susta niin arvokkaan