IRC-Galleria

On melkein puoliyö kun kaarran kerrostaloni parkkipaikalle. Nousen autosta ja lähden kävelemään kohti rappua. Matkalla silmiini osuu tuttu hopean värinen auto ja sen raollaan oleva ovi.

Otan askeleen kohti autoa ja huomaan oven raosta roikkuvan jotain kiiltävää. Näyttää melkein vyön soljelta. Nostan katseeni oven alareunasta aina sivulasiin asti. Sivulasista pystyn juuri ja juuri erottamaan tumman hahmon. Pian hahmo autossa havaitsee minut ja niin minua tuijottaakin nyt kaksi valkoista silmämunaa.

Aavistuksen hämmentyneenä kysynkin tuolta hahmolta että: -"Mitähän se herra mahtaa puuhailla?"
Vastaukseksi saan kysymyksen: -"Onks tää sun auto"?
Vaikka auto ei minun ollutkaan, tunnen auton omistajan niin hyvin että tässä tilanteessa uskallan sanoa auton olevan minun.
-"Älä ny?" Sanoo ääni autosta. -"totaa.... mä vaan venailen mun kaveria. Se lähti käymään tos sisällä. Se kyllä väitti et tää on sen auto."
-"Vai niin se väitti..." totean närkästyneenä. On aika soittaa Poliisit paikalle.
Tässä vaiheessa tuo tumma hahmokin päättää lopulta nousta autosta. Vedän keuhkot täyteen ilmaa, levitän hartoita kuin variksen poika keväällä ja jään odottamaan vastapuolen seuraavaa siirtoa...

Hämmästyksekseni huomaan että tuo autosta noussut hahmo on noin 20-25vuotias jantteri. Ulkoisesti ei mitenkään poikkeava, ihan niinkuin kuka tahansa meistä. Yhden asian kuitenkin huomaan. Mies on selvästi vetänyt jotain muutakin kuin pulkkaa ja nauttinut muutakin kuin kansalaisluottamusta! Sen verran on hänen katseensa lasittunut ja jutut sekavia.

Huomaan myös ettei mies yritä edes tehdä vastarintaa vaan jää kiltisti odottamaan virkavaltaa kanssani ja hyvä niin. Vaikka pieni painiottelu ja/tai päähänlyöntikilpailu piristäisikin iltaa mukavasti, on parempi ettei siihen tarvitse nyt mennä. Sen verran reilusti mies kuitenkin oli jossain aineissa että näinköhän se olisi edes ymmärtänyt kipua. Kova poika se oli silti keksimään tarinoita siitä miten ja miksi hän oli autoon päätynyt.

Poliisinkin jo selvitessä paikalle mies pysyy edelleen rauhallisena. Poliisi tekeekin työnsä ja kerää kohtuullisen määrään erinäisiä ambulleja, pillereitä ja pastilleja kyseisen kaverin taskuista. Autosta sen sijaan on yritetty anastaa cd-soitinta ja mitä ilmeisemmin sitä on yritetty käynnistää.

-"Hyvään aikaan osasit sitä häiritä!" sanoo poliisi minulle virnistäen, samalla kun hän painaa käsiruadat jantterin ranteisiin.

Hetken todisteita kerättyään virkavaltakin häviää yöhön. Samoin teen minäkin.

Mutta jos kuitenkin suunnittelet jotain rikollista... Muista ensin kysyä itseltäsi yhtä asiaa!
Tunnetko itsesi onnekkaaksi ja onko Janne jo nukkumassa?