Nyt kun istun tässä lentävän peikkomobiilin (työauton) takapenkillä matkalla öiseen työvuoroon mietin viime aikoja.
Viimeajat on tuntunut siltä että elämä potkii päähän sillä isolla saappaalla ja oikeon vielä vauhdin kanssa. On tapahtunut paljon isojakin asioita lyhyessä ajassa. Ja se on vetänyt nöyrän mutta komean kertojanne vakavaksi. Kuin pienenä kruununa kaikelle muulle huomasin eilen autoni etukumit tyhjiksi. Tosin, aavistuksen liian myöhään.
Ajoin kerrostaloni pihasta pois ja osuin ensimmäiseen routakuoppaan jolloin raju rysäys säesti ilmoille suusta kantautunutta huutoani. -Mitä vittua?
Auto sivuun ja katsomaan. Molemmat etukumit olivat tyhjät ja apukuskin puoleinen vanne muistutti rikkinäistä kananmunaa. Ollen täysin käyttökelvoton. Ei terve.
Asiaa tutkittuamme totesimme että joku on käynyt laskemassa parkkipaikalla seisoneesta autostani renkaat tyhjiksi, koska nyt niissä pysyy ilma aivan entiseen malliin.
Noh, tukulla rahaahan saa uusia vanteita mutta silti. On se vaan mukava että joku viitsii tälläisen tehdä. Jäynä se on tämäkin. Tosin kalliimman puoleinen sellainen. Sitä en tiedä onko ilkivallan tekiällä minua vai minun autoani vastaan jotain, mutta silläpä ei ole minulle väliä. Toivottavasti en saa tietooni kuka tälläisen tempauksen on tehnyt koska jos saan sen selville voitte olla varmoja ettei asia jää tähän...
Perkele!