IRC-Galleria

ehkä elämässä on järkeä

On kuin kuolema, kulkis varjona,
aina sinne minne meen.
On kuin kuolema, astuis kannoilla,
joka ainoon askeleen.

Kuinka kerran mua pelottanut ei,
ja tuntui etten uuvu milloinkaan.
Voima karkasi - tuuli vei,
tuskin jalan jalan eteen saan.

Paljon loistokkuutta osakseni sain,
mut puheet oli pelkkää helinää.
Ystäviään kuinka ystäviksi nimittää,
kun yksikään ei toden tullen jää.

Kadut kaupungin, joskus mittasin,
nuorukainen huoleton.
Nyt mä laahustan, elän noutajan,
se mut saavuttava on.

Kuinka kerran mua pelottanut ei,
ja tuntui etten uuvu milloinkaan.
Voima karkasi - tuuli vei,
tuskin jalan jalan eteen saan.

Paljon loistokkuutta osakseni sain,
mut puheet oli pelkkää helinää.
Ystäviään kuinka ystäviksi nimittää,
kun yksikään ei toden tullen jää.

Kuinka kerran mua pelottanut ei,
ja edessäni ootti määränpää.
Voima karkasi - tuuli vei,
ja puheet oli pelkkää helinää

Hei pelkäisitkö vielä kuinka
loppuu kerran nuoruus
säälisitkö niitä jotka
on antautuneet
vielä nauraisitko miestä
hiekkalaatikolla leikkivää
ja kenen vuoksi itket nyt
jos kaiken väärin teet

Niin eläin ihminen vain on
vaan voi saada palkinnon
jos sen huomaa

kertosäe:
Ettei pakoon päästä voi
ei pakoon päästä voi
sillä aina portin luona
pienet kädet nuo vartioi

Eikä pakoon päästä voi
enää pakoon päästä voi
aina portin luona
pienet kädet vartioi

Muistaisitko vielä itkun
äänen ensimmäisen
sinä pyyhit silmäkulmaasi
kun katsoit itsesi kuvaa
ja tunnetko vielä sormessasi
hennon kosketuksen
ei se päästä irti otteestaan
vaan tarttuu lujempaa

Niin eläin ihminen vain on
vaan voi saada palkinnon
jos sen huomaa

I don't expect my love affairs
To last for long
Never fool myself
That my dreams will come true
Being used to trouble
I anticipate it
But all the same, I hate it
Wouldn't you?

So, what happens now?
(Another suitcase in another hall)
So, what happens now?
(Take your picture off another wall)
Where am I going to?
(You'll get by, you always have before)
Where am I going to?

Time and time again
I've said that I don't care
That I'm immune to gloom
That I'm hard through and through
But, everytime it matters
All my words desert me
So anyone can hurt me
And they do

So, what happens now?
(Another suitcase in another hall)
So, what happens now?
(Take your picture off another wall)
Where am I going to?
(You'll get by, you always have before)
Where am I going to?

Call in three months time
And I'll be fine, I know
Well, maybe not that fine,
But I'll survive, anyhow
I won't recall the names and faces
Of each sad occasion
But that's no consolation
Here and now

So, what happens now?
(Another suitcase in another hall)
So, what happens now?
(Take your picture off another wall)
Where am I going to?
(You'll get by, you always have before)
Where am I going to?
(Don't ask...anymore...)

on sen kätkeköön.

mies kuohuviinin kaataa
laittaa kukat maljakkoon
niin helposti hän ottaa kainaloon
ja rakkausrunon naiselleen on kirjoittanut hän
taas tuntuu että saanut olet muita vähemmän

hän miettii usein "miten tämän kaiken kertoisin"?
miten tunteet saisi kiinni sanoihin?
ja miksi aina iltaisin hän tuntee häpeää
kun jälkeen hetken kiihkeän vain
hiljaisuus huoneeseen jää?

vain unessaan hän purkaa taakan sisällään
eikä tunne riittämättömyyttään häpeää
vaan jäävät sanat hellät piiloon jonnekin
vaikka sortuis muurit kaupungin
se viesti hänelle nyt kertokaa

vaikkei soinnu rakkauslaulukaan
vaikka käden nyrkkiin vain puristaa
silti jokainen saa rakastaa?

hän usein öisin valvoo ja vain katsoo vierelleen
ja pyyhkii silmäkulmasta kyyneleen
ja miettii miksi tuntee siitä suurta häpeää
että vielä jaksaa rakkautta kantaa sisällään?

vain unessaan hän purkaa taakan sisällään
eikä tunne riittämättömyyttään häpeää
vaan jäävät sanat hellät piiloon jonnekin
vaikka sortuis muurit kaupungin
se viesti hänelle nyt kertokaa

vaikkei soinnu rakkauslaulukaan
vaikka käden nyrkkiin vain puristaa
silti jokainen saa rakastaa?

vain unessaan hän purkaa taakan sisällään
eikä tunne riittämättömyyttään häpeää
vaan jäävät sanat hellät piiloon jonnekin
vaikka sortuis muurit kaupungin
se viesti hänelle nyt kertokaa

vaikkei soinnu rakkauslaulukaan
vaikka käden nyrkkiin vain puristaa
silti jokainen saa rakastaa?

ois kiva et mullakin ois joku jonka kanssa vois olla. joka ottais mut kainaloon ja pitäis musta just tälläsena.

Sinä koskaan et viihtynyt täällä
Tahdoit nähdä ja kokea enemmän
Tahdoit leijua pilvien päällä
Sen nyt vihdoin kunnolla ymmärrän
Sinä tahdoit vain lentää minne lennetä ei
Sinä tahdoit ja lopulta teit sen
Niin sä teit sen, sä hävisit silmistäin
Ylöspäin

Sinä sukelsit sameisiin vesiin
Sinä nousit taas pyörteisiin tuulien
Jäädä voinut et haiseviin pesiin
Etkä joukkoon pienten ihmisten
Sinä tahdoit vain lentää minne lennetä ei
Sinä tahdoit ja lopulta teit sen
Niin sä teit sen ja kohosit siivilläs
Ylemmäs

ETKÖ VIIHTYNYT KUUMALLA ASFALTTITIELLÄ
JOKA KIERTÄNYT ON JO KOKO MAAILMAN
TAHDOIT KERRANKIN KÄYDÄ NIIN YLHÄÄLLÄ SIELLÄ
YKSIN TEHDÄ SEN SAIT, JOONATAN

Toiset huusivat tahdomme rauhaa
Sodanlietsojat pöyhivät pielustaan
Hän ei tahtonut tyhjyyttä jauhaa
Hän on rauhan löytänyt sielustaan
Hän vain tahtoi lentää minne lennetä ei
Hän vain tahtoi ja näytti sen toteen
Nousi ilmaan ja kohosi siivilleen
Korkeuteen

ETKÖ VIIHTYNYT KUUMALLA ASFALTTITIELLÄ
JOKA KIERTÄNYT ON JO KOKO MAAILMAN
TAHDOIT KERRANKIN KÄYDÄ NIIN YLHÄÄLLÄ SIELLÄ
YKSIN TEHDÄ SEN SAIT, JOONATAN

Sinä koskaan et viihtynyt täällä
Tahdoit nähdä ja kokea enemmän
Tahdoit leijua pilvien päällä
Sen nyt vihdoin kunnolla ymmärrän
Sinä tahdoit vain lentää minne lennetä ei
Sinä tahdoit ja lopulta teit sen
Niin sä teit sen, sä hävisit silmistäin
Ylöspäin

ETKÖ VIIHTYNYT KUUMALLA ASFALTTITIELLÄ
JOKA KIERTÄNYT ON JO KOKO MAAILMAN
TAHDOIT KERRANKIN KÄYDÄ NIIN YLHÄÄLLÄ SIELLÄ
YKSIN TEHDÄ SEN SAIT, JOONATAN
ETKÖ VIIHTYNYT KUUMALLA ASFALTTITIELLÄ
JOKA KIERTÄNYT ON JO KOKO MAAILMAN
TAHDOIT KERRANKIN KÄYDÄ NIIN YLHÄÄLLÄ SIELLÄ
YKSIN TEHDÄ SEN SAIT, JOONATAN

toivon että olisin voinut antaa enemmän,ehkä silloin kaikki ois toisin. tai ehkä kaikki olis ihan samalla
tavalla?

EN SAANUT SUA PILVIIN

siihen valtakuntaan
mä jo melkein kiinni jäin
mitä halunnut et koskaan jättää
et kaikki olis vaan aina näin

mut kaikki liikkuu eteenpäin
ei mikään jäädä voi paikoilleen
ja siihen kai kaikki kaatui
kun et halunnut nähdä huomiseen

mutta vaikken mä saanut sua pilviin
joku toinen sut sinne kuljettaa
sillä maailma elää ja vie sinutkin mukanaan

vaikken mä saanut sua pilviin
joku toinen sut sinne kuljettaa
sillä maailma elää ja vie sinutkin mukanaan

sä et uskonut kun mä sanoin
miten rakkaudella voi kiduttaa
sä pelkäsit aina vaan sitä
ett' sä joutuisit toista loukkaamaan

ei sun tartte itseäsi esille laittaa
sut muutenkin huomataan
joku löytää susta onnen
ja opettaa sut rakastamaan

ja kun me viiden vuoden päästä
kadulla kohdataan
sä työnnät lastenvaunuja
et ehkä mua enää muistakaan

joskus tuntuu että onni kiertää mut aina kaukaa. mitä mä oon tehny niin väärin?

mikä lie, miehen tie
jota kulkemaan heitti kohtalo mut kai
mikä lie, miehen tie
yhä uudestaan minut taipaleelle sai

kaipuu korventaa ja
kangastukset harhaan houkuttaa vaan
kestänhän sen, enkä suostu susta luopumaan

kurssi kääntyy kotiin puomi heilahtaa
keulapurjeen kiristän, mua tuuli kuljettaa

käytävä on miehen tie
se vaikka miehuuteni vie
katseestasi rakkauteni voimaa saa
hellyytttäsi huimaavaa huuleni mun janoaa
jo järkkyy maa ja horisontti horjahtaa, saan rakastaa

mikä lie, miehen tie
varrellaan tekee seidat taikojaan
kun iltaisin seisahdan kapakkaa
ne pöytääni käy istumaan