Istun työpaikalla. Jokusia kappaleita jopa oon saanut kirjoitettua. Nyt vaan jotenkin jämähti. Ei tääl koko laitoksella oo ketään muita kuin sihteeri, minä ja Jusa. Mutta saapahan kirjoitella rauhassa. Päivä alkoi taas Batterylla. Tänään sain sentään itseni pakoitettua nukkumaan sen kuudelta heräämisne jälkeenkin. Ja sitten puol kasilta kun kello soi niin painoin jopa kerran torkkua. Vaikka vihaan torkuttamista. Ainakin jos sen tekee joku muu ku itte yritän nukkua.
Niin se vaan on kuulkaas poijaat ja tytöt, että syksy lähestyy. Taaskin vaan satelee. Lapsosilla alkaa koulutkin jo parin viikon päästä. Minne kesä on kadonnut? Hannukin nyyti on ollut mun luona vaan kerran yötä koko kesänä.
Eilen oli futispeli. Viimeks oli niin vähän porukkaa, että oli pakko raahautua kentälle, vaikka oli ihan veto poissa. Noh, sit olin tietty päättäny mennä sillä myöhäsemmällä bussilla jolla on paikalla noin 10 minuuttia ennen pelin alkua. Ja kuinka ollakkaan se bussi oli 25min myöhässä. Laitoin nappikset jalkaan jo valmiiks bussissa ja näin bussipysäkiltä sen verran kentän kulmaa, ettei näkynyt yhtään vaihtopelaajia. Juoksin sitten sinne kentälle todetakseni, että vastustajia ei ollut tullut tarpeeksi ja ne oli luovuttaneet. Meiläl taas oli kerrankin pelaajia 2 kentällistä. Ne oli sit aloittaneet ihan vaan höntsypelin. Ja tietysti sitten tein kauden ainoan maalini siin pelissä, jolla ei ollut mitään väliä. Mutta se oli kyl hienosti käännetty, oon aika ylpiä ittestäni.
liikunta-aikataulussa on tänään vuorossa saleilua. Muuten aikataulussa ei oo taaskaan oikeestaan yhtään mitään. Mikä on loistavaa. Siis aikatauluttomuus. Jos tänään hakis liput Ankkarokkiin ja menis festeileen viikonloppuna. Tammerfestejä lukuunottamatta en oo moisia harrastanutkaan vuosiin. Täytyy mennä todistamaan, ettei musta oo ihan vielä tullut niin vanha, etten käy festareilla.
Nyt olis viikko kulunut... siit mitä tapahtui viikko sitten. "Elämä on" on ärsyttävä sanonta.