Niin selvin sanoin sain, mä kuulla sen
Nyt, että oisin vain se entinen
Mä sua ymmärrän,
En mitään voi,
Nään teidän lähtevän ja jossain soi
Kun musta valko tv muuttu väriks, niin kai mulle kävi.
Sä olit jotain mitä venasin koko elämäni.
Kaunis, vaikee, vittumainen kilipää.
Silti oli pakko sua sun nukkuessa silittää.
En voinu muutakaan, en antanut kuutakaan,
se oli luvattu kaikille muille, mut takaan,
koitan skarppaa mun läppii,
tää juttu tuli puun takaa,en oo sanonu vuosiin kenellekkään et oot mulle rakas!
Ota ihan rauhassa. Onks sun muka pakko mennä? Älä mee ihan vielä. Oo viel mun!