IRC-Galleria

Taas kerran kesä loppu ja koulu alko. Samat vanhat matikat ja fysiikat edelleen riesana, mutta nyt näkyy jo toivoa tunnelin päässä. 5 KURSSIA PUUTTUU!!! Eilinen päivä meni Matematiikan historian muistiinpanoja tehdessä - todennäkösesti siihen menee vielä jonkin aikaa. Sitten pitäs päästä läpi pari muuta kurssia.

Kesä meni töitä tehdessä. Asuin "kotonakotona" ja lähdin levosta käsin töihin ammentaen mamman padoilta ruokaa. Onneks tuli pidettyä ainakin jonkinlaista keikkataukoa, sillä kesä meni aika stressaavasti. Jospa se nyt vähän helpottas ku pääsee taas kouluun lepäämään ;) Eivaan, ei tämäkään lepoa oo, mutta erilaista työskentelyä.

Keikkoja on taas tulossa kivasti: Suomalaista Messua, Jippiitä, Uusikylän Heikkiä... Samun kanssa pitäs tehdä jotain levynauhotuksia kunhan vaan saatas sekin homma kunnolla käyntiin :) Käsittääkseni muut pojat treenaili levymateriaalia jo kesällä kun minä olin 200km muita pohjosempana.

Semmosta tähän hätään. Nyt pitäs jaksaa opiskella ne puuttuvat 5 kurssia... tai oikeastaan 4,5 kurssia.. tai oikeastaan se määrähän vähenee koko ajan mitä enemmän syksy edistyy ;)

Jaahas. On näköjään taas hetki siitä kun on tullu kirjoteltua. Vanha vuosi on mennynnä eikä se uusi vuosikaan enää niin kauhean uusi ole. Tammikuu oli ihan järkyttävä kolmine tentteineen. Nyt sitten elämä helpotti uuden jakson myötä. Ohjelmassa on vain ja ainoastaan kahdella kurssilla istumista. Tosin ne on matikankursseja, joten kyllä saa aivot taas töitä kuuluisan narikan sijaan.

Niinjoo. En muuten kertonukkaa siitä edellisestä taistelusta matikankurssin kanssa. Mulla oli tossa syksyllä yks vaikea matikankurssi, mihin opiskelin oikeen toden teolla otsa hiessä ja niskat kipeänä. Menin sitten marraskuun loppupäässä tenttiin ja jäin kaks pistettä läpipääsystä. Eihän siinä auttanu muu ku nöyrtyä ja lukea uusintaa varten. Luin, kävin kyselemässä neuvoa kurssin vetäjältä ja rukoilin, että pääsisin kurssista läpi. No sitten tuli uusinta joskus tammikuun puolessa välissä ja MÄ PÄÄSIN LÄPI!!! Yks piste enemmän ku läpipääsyraja!!!! :D:D:D Kiitos Herralle!! Mutta sanottasko, että en enää haluais moista taistelua käydä uudestaan. Jotta pitää varmaan alottaa rukoukset jo näin alkupäässä kursseja, jotta pääsee keväällä läpi kursseista :)

Mutta sanottasko, että näin kokonaisuudessaan alan olla aika väsyny näihin fyssan ja matikan opiskeluihin. Erikoisesti nuo fysiikan työt vie multa hermot. Noh - ei niitä oo jäljellä enää ku muutama kurssi :)

Ollaan Pietarissa Matleenan vanhemmilla. Vinkeä kaupunki. Kaupunki on suunniteltu siten, että kadut on 90 asteen kulmassa toisiinsa nähden. Eli ku vaan oppii erottamaan nää venäläiset aakkoset toisistaan (jotta osaa lukea kadunnimet), ni kulkeminen on maailman helpointa.

Maanantaiaamuna pitäs olla takas Suomessa ja tiistaina hammaslääkäriin. AUTS!

Koulu jatkuu. Kolme kurssia menossa ja oon ihan hätää kärsimässä :D Näistä tulee yhteensä n. 9 ov -- tarkottaa sitä, että vähän vajaa kolmasosa jäljelläolevista matikan ja fysiikan opinnoista. On se vaan hassua miten kolme vaivasta kurssia voi saada miehen näin vapisemaan :D:D no ei sentään. Ei niistä nyt mitään vapinaa tuu, mutta kyllä saa ihan tosissaan työskennellä, että saa nopat plakkariin.

Messu- ja Jippii-keikkoja on nyt sen verran kiitettävästi, ettei ihan likviditeettipula pääse yllättämään. Ilman niitä vois joutua pian "oikeisiin töihin" :) Kiitos Herralle kivoista "töistä"!!

Polkupyörästä hajos kappa ja talvirenkaita sain vaihdettua vaan kaks.. pari pikku jippoa jäi kotiin ja tulee jälkilähetyksenä :) Eli hyvin menee transportaationkin saralla :D:D:D:D

Jeejee ja siunausta kaikille!

Jopa kahdet!!

Toiset oli sellaset villasormikkaat, millä pärjää nollan yläpuolella. Toiset oli semmoset lämpöset toppatumput. Kyllä nyt kelpaa pyöräillä kouluun :)

Näistä mahtavista synttärilahjoista kiitokset menee Matleenalle <3

että sain dippatyöstä kolomosen! Läpi on ja näin se jää!

Nyt on hommat paketissa.
Kävin viemässä Firmaan käytössäni olleen läppärin ja Firmalle tulevat dippatyöt. Eli nyt KAIKKI diplomityöhön liittyvä ponnistelu on ohi. Odottelen enää vaan tuloksia osastoneuvoston kokouksesta.

Kysyivät oonko käytettävissä jos Firmalla on jotain projekteja. Lupasin olla. Katotaan miten matikoiden ja fysiikoiden käy :)

Nyt odottelen rahaa keikasta, dippatyön kuluista ja lomakorvauksia. Täältä on suunta enää ylöspäin :)

Armahtakoon Herra mua kun oon turhaan valitellu täällä jatkuvasti :)

PS: Parkkisakkokin on onnellisesti maksettu ja lähettivät kuittauksenkin siitä <3

toivottavasti ei mee päin prinkkalaa :)

Vesa tulee hakemaan mua 53 min päästä ja moon vielä syömättä ja aamupesutta. Mä meen ny ettei tuu kiire.

Eipäs ku pitää hakee sit auto Tesomalta keikan jälkeen.. sais vaan jonkun tarjoon mulle kyydin. Isä "lainas" autoa eilen ku se kävi kotona (sikäli ku se omaa autoaan lainaa:)

Ainiin tapasin eilen ihastuttavan luomuksen. Taylor 310 ce. 1799e. Pitäsköhän ostaa pois... on ainakin kova kilpailija sille Martinille, jota varten oon säästäny rahaa.

Nyt mulla on enää 51 min aikaa. Tulee kiire. Moi

Jatkoa edelliselle avautumiselle....

Olin menossa maksamaan sitä aiemmin mainittua parkkisakkoa. Pistin sen takataskuun ja seuraavan kerran ku olin ottamassa sitä ni se ei enää olekaan takataskussa. Vaadin rahat takasin!!!

Eli se putos jonnekkin Tampereen Metson ja Näsilinnankadun väliselle alueelle. Pitäkää tunkkinne! Soitin sitten kaupungin palvelunumeroon ja yhdistivät mut pysäköinninvalvontaan. Käskivät soittaa uudestaan maanantaina. Ei tämä nyt voi olla näin vaikeaa. GRRR!!

Nyt DI-työ on V-I-H-D-O-I-N-K-I-N palautettu ja kaikki byrokratia koulun puolesta on hoidettu. Ens viikolla on vielä päätöspalaveri/palautekeskustelu tms. esimiesten kanssa. Samassa tapaamisessa luovutan kaikki työhön liittyvät materiaalit ja firman läppärin. Sen jälkeen pitääkin turvautua tohon GP:n sihteeriläppäriin. Hmm.. en muista oonko tänne avautunu, mutta mullahan paukahti tosta omasta pöytäkoneesta kovalevy :D Sain hyvän syyn pistää ton GP:n läppärin käyttökuntoon. Kyllähän se ehti puolisen vuotta pölyttyä (kirjaimellisesti) mun huoneen nurkassa.

Jatkosuunnitelmissa: n. 20 ov matikkaa ja reilu 10 ov fysiikkaa. Kolme kurssia alkoi jo ja pelottavan vaikeeta se on.

Byrokratia & muut kommellukset:
Voi että mä kärsin. Kaikki on menny hyvin siihen asti kunnes alettiin puhua dippatyön palauttamisesta... noh.

1. En ollut hyväksyttänyt aihetta/tarkastajaa etukäteen. Ajattelinpa, että hyvinhän tässä ehtii ku heinäkuun osastoneuvoston kokoukseen toimittaa paperit --> elokuussa hyväksyttäis työ. No mutta heiheiheiheiheinäkuu onkin lomakuukausi, joten se meni sit siinä. Dippatyön hyväksyminen viivästyi kuukaudella. (eli nyt oottelen syyskuun kokouksesta tietoa arvosanasta)

2. Viime hetkillä ennen palautusta huomasin, että mun kuvat näytti printattuna ihan kauheen huonoilta. Onneks mulperi autto kuvien käsittelyssä ja kaikki käänty parhain päin.

noh.. tarina jatkuu.... eihän kaikki voi näin helppoa olla :)

3. Viime viikolla vein valmiin työn printtiin. --> yks sivu työstä oli jotenki korruptoitunu ja se piti tulostaa erikseen eri tiedostosta. Älkää kysykö syytä - en tiedä. Nooooh. Saatiinpa sekin asia kuntoon ja jatkettiin tulostelua ilosin mielin. Koevedoksen jälkeen sovittiin siis, että tuun parin päivän päästä hakemaan 7 kpl valmiita printtiversioita. Menin printtimestaan ja sain työt - olin tyytyväinen. Sit ne kehottaa kuitenki kattomaan työt läpi, ettei niissä oo mitään hämminkiä. Olihan niissä. Sininen vaakaviiva paperin alaosassa pilas suurimman osan printeistä. Seuraus: en saanu työtä kansitettavaks aikomanani päivänä, vaan aikataulu myöhästyi. NOOOh. "Vien sitten huomenna", ajattelin itsekseni.

4. Huominen tuli ja menin sidontafirman ovelle. LUKOSSA! Aukioloaika.. hmm.. joo on. Ei mitään lappua ovessa ja loma-aikakin jo ohi. Säntäsin koneen ääreen ja kaivoin puhelinnumeron esille. Soitin ja ei ketään. Siinä vaiheessa alko jo tuleen ajatus että "EI VOI OLLA!" Onneks kävikin ilmi, että ne oli vaan myöhästyny ja kovasti pahoittelivat. Sain siis työn sidontaan, mutta kyllähän siinäki ehti jo hermot olla riekaleina.

Siinä vaiheessa alko jo mennä usko yksinkertaiseen palautusprosessiin. Oli ollut liikaa pieniä kommelluksia. Mutta lisää oli tulossa...

5. Sain sidontafirmasta ajan millon työ on valmis ja päätin iloisin mielin mennä hakemaan työtä. Kuitenki oli jo semmonen pikku pelko sisimmässä, että "ei tämä voi näin helposti mennä ku tähänki asti on kaikki menny piloille". Aamu oli siis tän viikon tiistai. Menin koululla otto-maatille ja totesin, että rahaa ei tuu. "Hmm", ajattelin mielessäni, "tämähän ei toiminu lauantainakaan". Siis kone ei vaan ottanu mun korttia vastaan. "Sirukortti siniseen aukkoon." Siinä on vähän paha mennä valittamaan ku työntää korttia siniseen aukkoon ja kone neuvoo samaa.. ja kuitenkaan ei toimi. Otinpa siitä sitten pankkini verkkosivun auki ja infoista löysin tiedon, että toimimattoman kortin tapauksessa soitti kortin myöntäneeseen pankkiin. Soitin --> lupasivat lähettää uuden kortin viikon kuluesssa. Okei - ei hätää. Mutta mun piti saada käteistä, jotta voin lunastaa työni pois firmasta. --> kävely koululta pankkiin, puolen tunnin jonotus ja rahat kouraan. Ärsytti vähän, mutta minkäs teet. Jatkoin matkaa pankilta firmalle ja edelleen mietin, että "ei tämä kyllä vieläkään ole tässä. Pakko olla joku hämminki vielä edessä." Menin hakeen sidotut työt ja ihmeekseni kaikki oli kunnossa. Ehdin jopa ajoissa osastosihteerin huoneeseen viemään valmista työtä. ... tarina jatkuu kommelluskohdassa 6 :)

6. Olin onnellinen ku työ näytti nopeella selaamisella EDELLEEN ihan hyvältä ja olin valmis palauttamaan työn sihteerille. Siinä vaiheessa ku vein papereita ni sihteeri huomas hakulapussa tekstin "luottamuksellisuus" ja samalla hetkellä osastoneuvoston kokoukseen toimitettavassa tiivistelmässä firman nimen. Noh.. kävi ilmi, että tiivistelmä tulee olemaan julkinen, vaikka työ itsessään on luottamuksellinen. ÄRGH!! Oishan se tietty pitäny tietää ja ymmärtää, mutta enpäs ollu ottanu huomioon. Ei muutaku maili esimiehille ja toimintaohjeita.. kaikki meni loppujen lopuks ihan onnellisesti ja sain tiivistelmän tehtyä vain muuttamalla firman nimen "kohdeyritykseksi". NÄIN!! END OF STORY!!

NOT

7. Kaikki kunnossa. Työ ja päivitetyt tiivistelmät palautettu. Elämä palautunut normaaliksi matikan ja fysiikan opiskeluun. Pikku visiitti kaupunkiin. Ja auto sakkopaikalle... (omaa tyhmyyttä/huolimattomuutta) En huomannu, että poikkeavalla kadulla oli eri parkkiajat ku sillä kadulla, mihin ensin meinasin jättää. Noh.. kohta olen 40€ köyhempi kun menen maksamaan eilen saadun parkkisakon. Harmittaa oma tyhmyys.

END OF STORY. (I hope)

Mitä me tästä kaikesta opimme? Monet itsessään pienet kommellukset kasaantuneina kiireeseen ja lyhyeen aikaväliin voi saada miehen ku miehen ihan romahduksen partaalle. Oon ollu ihan poikki noiden pikku juttujen takia, mutta nyt kattelen ilosin mielin tulevaisuuteen ja odotan innolla uusia seikkailuja.

Ja mitä muuta. Kiitos Herralle, toi dippatyö on ny vihdoinki ohi!!!!