Keskon perusti Esko vuonna 1940. Suomalaiset Esko-nimiset maakauppiaat nousivat sorron yöstä taisteluun kaikkialla rehottavaa osuustoiminnallisuutta vastaan ja päättivät ostaa porukalla hiivaa saadakseen siitä hieman alennusta. Tämä temppu oli ensimmäinen synergiakokeilu Suomessa, josta syntynyt yritys kastettiin Keskoksi. Nimi ei sinänsä tarkoita mitään ja on lähinnä huvittavankuuloinen. Keskon osakkaat ovat kautta aikojen olleet sikäli huumorintajuttomia, etteivät ole sietäneet arvostelevia kannanottoja rakkaasta keskusliikkeestään. Yleensä, joskaan ei aina, he ovat äveriästä ja vaikutusvaltaista porukkaa muutenkin. Matka Keskon rengistä kaikkivoivaksi kyykyttäjäksi on pitkä ja kivinen, mutta toteuduttuaan kauppiaalle sitäkin antoisampi
Osuustoiminnallisuutta vastaan
Keskolainen ideologia on toimintaa osuustoiminnallisuutta vastaan. Keskolaisessa mytologiassa jo maidon ostaminen osuuskaupasta on lähes rikollinen teko. Rangaistukseksi ostaja saa hapanta maitoa myös K-kaupasta. K-ryhmässä arvot ovat voimakkaasti porvarillisia, ja uskonnollinen suuntaus on uskominen vain ja ainoastaan rahaan. Keskolaisia kommandojoukkoja koulutetaan Espoon Bembölessä sijaitsevassa K-pentagonissa, jonka peitenimenä julkisuuteen on K-Instituutti. Sotaharjoituksia järjestetään lähimaastossa ja Lepolammilla. Välillä käydään syömässä ja sitten opiskellaan matematiikkaa. Iltaisin opiskelijat juovat hehtolitroittain olutta ja siideriä. Kurssijuhlissa marssitaan soihtukulkueissa ja huudetaan osuustoimintaa herjaavia iskulauseita.
Kerran vuodessa K-kauppiasliitto järjestää Helsingin Messukeskuksessa turnajaiset, joissa harjoitellaan osuustoiminnan selättämistä K-ryhmän sisäisellä verenvuodolla. Vuonna 2008 tappeluharjoitukset menivät sikäli rajuiksi, että poliisin kutsuminen puolueettomaksi erotuomariksi oli perusteltua
K-ruokakauppiaat miehittivät nopeasti toisen maailmansodan jälkeen maa- ja metsäkylät. Voittokulku oli useimmiten ripeää ja osuuskaupat jäivät pahasti alakynteen. 1980-luvulle tultaessa K-kauppiaat pitivät useimmiten lähes itsestäänselvyytenä, että voittokulku jatkuu katkeamattomana ajasta ikuisuuteen. Kesko laittoi aluekonttorit luupin alle ja päätti kertaheitolla luopua lähes kaikista. Pellervolainen osuuskauppa SOK suoritti alueosuuskauppojensa yllätyshyökkäyksen vuonna 1992 K-pesäkkeitä vastaan ja vei markkinajohtajaa seuraavat 15 vuotta peräjälkeen luvuin 6–0. K-kauppiaat ovat kyseisen ajan käyneet katkeraa viivytystaistelua perivihollistaan vastaan. Tällä hetkellä tosin näyttää siltä, että keskolaiset ovat saamassa rivinsä jonkinlaiseen järjestykseen, joten järjestäytyneempi vastahyökkäys fakkiutuneisiin osuustoimintalinnakkeisiin on odotettavissa.
Samanaikaisesti pellervolaisen osuuskaupan käynnistäessä suurhyökkäystä ryhtyi suurissa talousvaikeuksissa kamppaileva edistysmielinen osuusliike käymään lähiötaistelua K-pesäkkeitä vastaan. Keskolaiset kauppiaat jäivät tässäkin mittelössä tappiolle ja moni K-kyltti vaihtui Siwa-merkkiseksi kyltiksi. Usein taistelu päättyi K-kauppiaan ehdottomaan antautumiseen. Keskon suuressa pajassa ryhdyttiin siinä vaiheessa pohdiskelemaan, olisiko aluekonttoreita pitänyt sittenkin säilyttää.