IRC-Galleria

huomenna mennään niin ja sanotaan ZAP!!!! ja sitten tulee että wtf?!!!! tästä tulee kovin hauska tarina niin, hauska on huomenna lukea niin. kovin on kaunista luettavaa mä huomaan. ylpeä olen tästä, minä ja pöysti eiku ankkupankku. tosi kivaa on, kivaa on tosi, tosi on. vielä voisi jotain kirjottaa, enpäs kehtaakaan. se on loppu nyt. kiitti heihei, näkemiin, kuulemiin!!! se on loppu ny! t: outipouti ja ankkupankku :))))))

On fiksua mesettää puol kuudelta samassa huoneessa olevien kanssa :)

Tarina-Teme iski ja teki pahaa jälkeä mun päiväkirjalle! :o Mutta älkää kauhistuko, edellinen päiväkirjamerkintä ei perustu tositapahtumiin! En oo vielä ihan seonnut (kai ehkä, vaimitensenytoli).

Tosiaan, katsotaan sitä sitten huomenna!

Heräsin aamulla jäätävään hyvän olon tunteeseen, joka tulvi ja täytti kehoni siirtäen mieleni valaistumisen portaiden ylimmälle tasolle. Tipahdin takaisin maailmaan kun oveeni koputettiin, hieraisin unihiekat silmistäni ja käperryin masentuneena sykkyrälle. Hiljalleen tipahdin takaisin unimaailmaan, sellaiseen lämpimään ja ihanan pehmeään elämäni kumppanin viereen. Toinen koputus herätti mieleni valveunesta ja nousin istumaan ja huusin "v*#¤n urpo mitä sä haluut"(hieman kärjistettynä). Sieltä kuului odottamaton vastaus "sitähän mä haluun, mutta kukaan ei anna" ja tiesin sen olevan yksi asuntolan omituisimmista asukkaista, joka ei jätä meitä naisia ikinä rauhaan.

Käperryn sykkyrälle ja ajattelin kesäisen kokemäenjoen vihreää rantaviivaa ja sitä lämmintä tunnetta jonka siitä hetkestä saan. Skippaan pukeutumisen ja suuntaan aamupalalle pyjamassa. Se evil (limakasa) mies seuraa ja heittää jonkin kammottavan pervon kommentin mun nallepuh pyjamasta, jotain takaapäin sivuttain ja muuta... Mistä noita limasia urpoja löytyy. NO korsosta ne tulee.

Pääsen siitä eroon ja saan lukea aamun Fingerporin rauhassa. Kotimaan uutisten kohdalla kämppikseni tulee paikalle ja hyväilee niskaani talvi-aamun kylmettämillä käsillä. Hihkaisen ja vetäydyn syrjemmälle. Toverini kokoontuvat ympärilleni jatkaakseemme eilistä keskustelu äiti Ammasta ja hänen vaikutuksestaa keralan osavaltion ihmisoikeus tilanteen parannuksessa.

Koulupäivä alkaa Hasselblad H3DII-50:sen harjoittelulla sillä tuleeha meidän hallita uudet kameramme. Otan omani käteen ja pyöritän sitä villisti pääniympäri. Vihreä toverini katselee ihmettyneenä vain vilauttaen kesoaan. Hiljennyn ja vetäydyn lepotuoliini lukemaan uusinta National Geographic lehteä ja ihailen ryhmäni ottamia kuvia. Kävimme antarktiksella kuvaamassa maailman suurinta ja mahtavinta sekä mahtipontisinta mustaa jäätikkövompattia. Sen kaksimetriä leveä beba vetää vertoja suurimmankin mchamppari hirmun takalistolle. Toin yhden sateenkaaren värisen vesinokkaeläimen mukanani ja piilotin sen sänkyni alle, vain huomatakseni sen olevan karnivori ja jäystävän varpaitani yön pikku tunneilla.




HAHAHAHAHAHHHAHAHA

"Hullu panttaa elämää perjantainaaa...."

P.S. Terkkui Emmamammammammalle <3

Ja tiedän että tänään on keskiviikko!

"Sä et vaan pystyny resistämään sitä tempteisöniä!"

Emma poisti mun yhden päiväkirjamerkinnän ku se oli kuulemma nolo :( Mutta päätin kirjottaa uuden, tässäkin lukee Emma! :)))

Kun luet tämän viestin, vietä muutaman minuutin hiljaisuus heille, ketkä menehtyivät Jokelan ampumakohtauksessa. Kun olet viettänyt hiljaisuutta, kopioi tämä viesti ja lisää se omaan päiväkirjaasi. Menehtyneet ansaitsevat hiljaisuuden.

päiväkirja, vautsivau... pöh, en mä tälläseen mitään jaksa kirjottaa...
mut hei mul on huomen synttärit!! :D ...joulukatukin avataan ihan sen kunniaks :)