IRC-Galleria

olin viikonloppuna lontoossa. oli niin ihanaa! näin vanhoja kavereita ja osasta muistin miks niistä tykkään niin paljon ja toisista et miks ne oli musta alun alkenkin aivan dorkia. ja dokasin. tietysti, oisin tehnyt sitä vaikka olisin jäänyt himaan. rakastuin. päätin muuttaa englantiin. sain hetkittäisen syömishäiriön. ostin lisää epämukavia kenkiä \o/ myöhästyin koneesta. hävitin mun puhelimen. mainio retki siis

torstaiyönä olin luckiessa kaverien kanssa juomassa vodkaa yms. ja päätin siinä puol neljä et varmaan kantsis mennä nukkuu tai pakkaa tai ainakin kotiin kun kerran pitää olla 5.50 kentällä. pitkän hangoittelun ja muiden/itseni suostuttelun jälkeen menin. ja heräsin varttia vaille seittemän. huippuu! sit soittelin ympäriinsä ja loppujen lopuksi sain lentoni vvaihdetua ilmaiseksi paria tuntia myöhempään. menin. tein ostoksia ja otin englannin(!) aurinkoa. illalla mentiin alinan ja marion kanssa lontooseen klubille. homoklubille. tän työn huono puoli on se että kun tutustuu niin paljon homoihin. ei siinä mitään, mutta kun sitten kun mennään ulos niin kyllä sitten mennäänkin homoklubeille. ja siellä olo on niin tuskallista; hyvännäköisiä miehiä all over ja sit niit ei voi ees pokailla joutumatta naurunalaiseksi. ja sit kaveri menee vessaan ja tulee voitonriemuisena pois: " arvaa mitä mulla on paidassa!!", "no?", "SPERMAA!", "aijaa.. no vähän kiva" hutsut.. niin joo, siellä klubilla oli ihan lostoa. kun ei tarvii näyttää viehättävältä niin olo on niin vapautunut. tanssin korokkeilla ja lattioilla ja varmaan pöydilläkin, en ehkä muista ;) sit mun ei annettu juoda vettä niin oksetti. oksensin! sitten hävitin puhelimen. menin vaatimaan henkilökunnalta sitä takas, mutta kun ne puhui mulle niin en ymmärtänytkään englantia.. sinne tais jäähä ..

sitten tuli kotiinlähtö, jotenkin sain ravisteltua mun maltalaisen stalkkaajan, jotenkin löysin kaverit ja jotenkin löydettiin asemalle vaikka ne pistikin MUT suunnistamaan. ja mähän eksyn vaikka omaan vessaani.. oli hämminkiä kun alina olis tahtonut jäädä vehtaamaan jonkun pojan kanssa. ja sit siinä kävikin niin että minä menin junaan ja kun alina oli astumassa sisään, ovi meni kiinni ja juna nytkähti liikkeelle. minä siis kotiin, alina lontoon juna-asemalle.. menin niiden ovelle odottelemaan, jossa olinkin sitten nelisen tuntia. oli kylmä. nukahdinkin siinä ja postimies mun yli astuessaan nauroi! postimiesten hupi numero yksi, minä! pääsin loppujen lopuksi nukkumaan sisälleki ja nukuinkin seuraavaan iltaan--> baariin.

mentiin bridgeen ja rakastuin yhteen poikaan, viivin kaveri joka myöhemmin paljastui first officeriksi. ja mähän en puhu lentäjille. se tuli kuitenkin meille jatkoille. jatkot ilman tipan tippaa! hieman tervehenkistä. rakkausrakkaus. se on varmaan joku 165 senttinen, 165 senttiä ihanaa. ja se vois ruveta lääkäriksi kun sillä oli niin hyvät arvosanat kaikesta yliopistossa. se on 23. siitä tulee ens vuonna kapteeni. se ei tykännyt koulussa matematiikasta. se ei tykkää käyttää kelloa. se on asunut hahnissa. kohtalo!

sit huomenna mentiin viivin "special friend"-kapteenin, benin luo, jossa asuu myös first officer, rakkauspakkaus pete diggler! katottiin telkkarin telkkarista power balladien top 100 ja mentiin syömään thairuokaa. sit piti mennä kotiin. :(

nyt oon kotona ja syön makaroonia ja ketsuppia. kesäkuussa haen stanstediin. so long boredom. stanstedissa on kenkäkauppoja ja monta juottolaa, i like. ja rakkaus<3 niin ja tosiaan, lontoo..

HYVÄ HYVÄ TAPU TAPU!

ihana olo nyt kun vihdoin on päättänyt jotain!

jatkan syömistä, makarooni hurraa!