IRC-Galleria

Tosiaan päätin lyhentää hoitojaksoa oma-aloitteisesti. Vähän päälle kaksi kuukautta siellä tuli lorvittua. Vielä ne mua siellä haluaisi pitää, mutta en jaksa joka päivä ravata siellä pahoinvoivana. Kunhan sain nyt lääkitykset kuntoon ja vähän asioita hoideltua. Kelalta sairaspäivärahaa alkaa tulemaan :)

Tässä olen vähän jo suunnittellut jos ulkomaille lähtisi seikkailemaan. Parit sairaspäivärahat + omat säästöt ni pääsis jo jonnekin lomailemaan. Suurimpana syynä tähän "pakoon" on kumminkin siitepölyt. Se ainainen kevään riesa, prkl.

Itsetuhoisuus on vähentynyt huomattavasti, eli hoidosta on ollut apua. Enää se köysi ei ole ainoa tie. Pilleripurkilla ravaaminenkin on vähän helpottanut. Ei enään joka ahdistukseen.

Poliklinikalla tulee jatkossa ravattua. Pitää toivoa mukavaa lekuria :)

Oli kyllä hauska kokemus koko päiväosasto. Voin suositella.

Ps. kaikkia varmaan kiinnostaa, lol.

Tässä tokaa päivää vähennellään Cipralexia ja olot on mahtavat, not. Sitä ennen taisin unohtaa parina päivänä ottaa kokonaan. Nyt sitten siitä 10mg tiputellaan 5mg ja sitten kokonaan pois. Tämä kaikki neljässä päivässä. Mitä lie liikkunut lekurin mielessä :/ Onneks sain pamia vähän jeesaamaan tätä oloa. Pahennetaan nyt sitä bentsokoukkuakin tässä samalla, vittu.

Olen miettinyt jos sitä ensi viikolla menisi Peijaksen sairaalaan osastolle. Tekisi varmasti ihan hyvää. Saisivat lääkitä kunnolla, ettei tää vieroitus olisi niin helvettiä. Tosiaan olen kolmet lääkkeet lopettanut suoraan seinään. Ensin Remeronin (mirtazapin) päälle vuoden syönnin jälkeen ja en voi suositella kenellekään tuota lopetustapaa. Kaksi viikkoa silkkaa helvettiä. Unettomuutta/säkäreitä ja nälkä poissa. Onneksi sain itseni työkuntoon tuolla lääkkeellä ja sain hoidettua pakollisia asioita. Kunnes paska lopetti tehonsa ja haistatti vitut.

Seuraavaksi vuorossa oli Citalopram. Lääke ei tehnyt mulle mitään muuta kuin heittänyt nälän vittuun ja vaikeutti nukkumista. Olin helvetin lopussa silloin. Varmaan puolisen vuotta söin tota paskaa ja sitten lopetus. Lopetus taisi olla sitä perus säkäri/unettomuus/nälkä poissa paskaa.
Viikon sitä taisi kestää. Pahimmat oireet siis.

Sitten siirryttiin iki-ihanan Efexorin pariin, jota sain syötyä vain muutamia päiviä. Pahoinvointi oli niin saatanan kovaa, että yhtenä päivänä jopa laattasin komeasti 4tuntia oton jälkeen. Ikinä aloitusoireet olleet noin voimakkaita itselläni. Netistä tuli muutenkin luettua paljon juttuja tosta lääkkeestä ja ei kiitos. Lopetusoireet oisivat varmasti olleet saatanan kovia. Tein ehkä elämäni ainoan järkevän päätöksen ja hylkäsin tuon paskan kylmästi. Viekkareita ei muistaakseni tullut nimeksikään.

Cipralex oli vuorossa seuraavaksi. Pahoinvointia alussa, nälkä poissa ja unettomuutta. Sentään kaikki noi oli vielä kestettävissä. Onhan tässä tullut jo treenattua tätä paskaa oloa ;D
Tuota taisi mennä 3-4kuukautta jos oikein muistan. Agressiivisuutta selvästi lisännyt, ei hyvä.
Tässä loppuvaiheilla unettomuutta, nälkä pienentynyt huomattavasti ym. kivaa paskaa.

Nyt ollaan sitten avoimilla vesillä lääkkeistä. Saa nähä selvitäänkö hengissä. Kiitos suuremalle voimalle bentsoista :| Ilman niitä oisi jo naru kaulassa.

Haluun vielä kiittää mun rakkaita ystäviäni tsemppauksesta, välittämisestä ja ylipäätänsä olemassa olostaan :) Kiitokset myös masennus yhteisölle kestämisestä. Varsinaisia purkauksia saanut aina sinne heittää. Kiitos.