IRC-Galleria

Rintalasta kuumana,
kuljet mun läpi tuntemattomana huumana,
jos saisin kuulla vaan, sun sanat yhä uudestaan,
tunteet kuin temmattuja tuulesta,
se huuma jonka kadotin,
se kuva jonka huuman takii hajotin,
itseäni rajotin ja vaivattomasti vajosin,
sinuun kajosin,
sinä korjasit rintalastani,
kun horjahdin olit pelastava ilmapatjani,
sumentunut näköni on kirkastunut keskeltä,
ääriviivasi erotan paremmin hetki hetkeltä,
sä oot se joka minut voi tavoittaa,
tässä hedelmäpelissä voi ainoastaan voittaa.

Yksi parmankinkku onkin aika varma limppu,
helman alta paljastuikin karvakinttu,
kohta kiven sisäs varmaan istun,
otan avosylin vastaan joka iskun,
joka kulmas vastas sama turpa,
jonka dialogi kuulostaa lainatulta,
salattua on mun elämä,
voit seurata sitä joka arki-ilta mtv:ltä,
oikeita ongelmia joka kaiffarilla,
niistä tiedetään jopa maikkarilla,
joten miks vaivautua miettimään,
sun ongelmat sun puolesta tiedetään,
sun teot jo ennalta kielletään,
ja vaikeet asiat kaukaa kierretään,
pumpulia korviin ja laput silmille,
jokainen sun liike tallentuu kuitenki filmille,
sun sanasi on ennalta-arvattavissa,
huomenna kaiken kansan luettavissa,
en kohta aivojani enää ollenkaan tarvitse,
on se hyvä kun ei tarvii enää mitään tehdä itse.

Valaan mahaan, palaan samaan,
ravaan vapaan ajan perään,
samaan lamaan aina herään,
samaan rajaan aina tuun,
kaipuu kasvaa kaivatun,
pois raivatun, tarpeisiin vain lainatun,
kai mä tuun,
haima painuu, painaa luut,
vaihtuu maa nyt ei kaipaa muut,
naama kastuu, harmaantuu,
alta karvas totuus paljastuu,
paljas varvas halvaantuu,
paikoillensa asettuu,
valaskin jo vanhentuu,
aaltoihinsa paleltuu.

heidi: "hirvee olo ja tosi huono omatunto."

:

---

DDD

Hypitään käsikynkkää,
tökitään tuoretta tynkää,
joku ehkä tykkää, joku ehkä jättää,
mikä tässä mättää,
mättähältä mättähälle,
mätkähdän kuitenkin pärställe,
naamalleni lattiaan,
ei pata sopinutkaan kattilaan,
mitä sitä vahtimaan, yli kiehuu kuitenkin,
siellä se riehuu seassa muidenkin,
pääsee liiveihin uidenkin,
susien suihin jonottamalla pääsee,
lusien tunnit kotiinkin pääsee,
pussi päässä, kuski jäässä,
käski jäädä, nurmi jäässä,
minä täällä, tien päässä,
kotiin jos voisi vihdoin päästä.

äitini sovittaa takkia:

minä: -tuolt roikkuu jotain.
äiti: -mun jalat.

Semmonen, joka ei sano mistään mitään vaan hymyillen nielee kaiken,
se joka satuttamalla halusi saada kaiken,
sai sen, ja on nyt onnellinen nainen,
se sama kaava toistuu läpi vuodenaikojen,
sama veri roiskuu ja tummuu läski vaimojen,
kuka käski aivojen huudella yllä kaivojen,
kaiku huutaa takasin, iskee päin kasvoja,
ei edes omat sanani saa minua muuttamaan tapoja,
ne jotka pinttyy, ne joihin kiintyy,
vasta kuukausien päästä unholaan siirtyy,
hurmion otteessa sokee tukee rampaa,
turmion kohteessa susi tuntee lampaan,
nahassansa hampaan, se on päässyt liian lähelle,
on söpö leppäkerttu kussut kädelle,
loppujen lopuksi jokainen on turre reva levällään,
pitkän talven jälkeen venaa kevättä.
vittu jou.