IRC-Galleria

persepipari

persepipari

mrs crap apple

Blogi

- Vanhemmat »

Down-unders, osa VIIIMaanantai 24.09.2007 17:21

Mä aloin itkeä, kun pääsin pihalle. Mulla oli monta syytä hajota sillä tavalla, mutta mulla ei ole aavistustakaan siitä, mikä niistä syistä lopulta sai sen aikaan. Mä en osannut lopettaa. Kaikki mitä mä ajattelin, kaikki mitä mä näin siinä kävellessä, kaikki oli yhtäkkiä niin perseestä ja väärin, että aloin itkeä vaan lisää. Sytytin röökin ja aloin itkeä taas vähän enemmän, kun tajusin, etten varmaan pääse ikinä irti siitä. Sitten huomasin, että toivoin ihan helvetisti, että kumpi vaan pojista olisi juossut mun perääni ja aloin itkeä. Mä en halunnut toivoa sitä. Mä halusin, että ne alkaa uskoa mun häipyneen lopullisesti ja aloin juosta.
Mun kunto petti jonkun lähiöalueen leikkipuiston luona. Rojahdin maahan, maistoin veren ja syljeskelin varmaan vartin. Sitten mä nukahdin hiekkalaatikkoon.

Mulla ei ollut aavistustakaan kellonajasta, kun mä heräsin. Olin nukkunut arvioilta reilut kuusi tuntia, aurinko oli jo laskemaan päin. Mulla ei totta puhuen ollut aavistustakaan mihin vittuun oli juossut. Sytytin tupakan, puhdistin vaatteet ja tukan hiekasta ja tarkistin laukun sisällön. Hyvä Basia, ihan vitun vastuuntuntoista nukahtaa laukku pitkin leikkikenttää. Kaikki näytti kuitenkin olevan tallella.
Leikkipuistoon tuli joku läski, isotissinen nainen rasvaisen tukkansa ja pikkupojan kanssa. Se poika oli ärsyttävän oloinen, suupielet täynnä paskaa (tai suklaata, mutta epäilen ensimmäistä) ja ruskeat mulkosilmät. Paskanaama halusi mennä keinumaan.
“Anteeksi, mutta mikä tie tämä on?”
“Old Carnival Road”, se nainen sanoi kohteliaammin kuin voisi luulla.
“Ahaa…”
“Etsitkö jotain tiettyä paikkaa?”
“Öö… Etsin. Etsin.” sanoin kuulostaen taas niin helvetin älykkäältä.
Nainen mulkoili mua odottavaisena.
“Crackton”, sanoin lopulta. Vähän hävetti, mutta pakkohan se oli.
“Crackton?” se toisti epäkunnioittavaan sävyyn. Ymmärrettävää.
“Niin. Mihin suuntaan ja kuinka kauan pitää kävellä?”
“Tuota… Crackton ei valitettavasti ole kovin kaukana, kaksi kilometriä tuohon suuntaan. Kannattaa pistää vauhtia, aurinko laskee kohta”, se sanoi, mulkaisi mua vielä kerran ja palasi paskanaaman luo.
Sen lause oli naurettavan helppo lukea rivien välistä. Ei sitä kiinnostanut paskaakaan mikään vitun aurinko, se halusi mut vaan äkkiä Cracktoniin. Se oli varmaan ihan vakuuttunut siitä, että mä asun siellä ja oon niin aineissa, etten tiedä missä se on. Mua ei yleensä liikuta ihmisten halveksunta, mutta ei edes mun itsetunto ole niin mitätön, että haluaisin ihmisten luulevan, että mä asun siellä.

Crackton on oikeasti nimensä veroinen. Se on niin nimensä kaltainen, että se naurattaa. Kaikki työttömät asukkaat on joko deekuja, narkkareita, spurguja, seinähulluja tai sitten kaikkia niitä. Nekin, joilla on työ vetää vähintään pilveä tai röökiä ketjussa ja on useimmiten prostituoituja. Nuoriso koostuu poikkeuksetta pelkistä jengiläisistä ja vandaaleista. Kadut on luonnollisesti moskan peitossa, bussit tulee ajallaan vaan silloin, jos niitä ajaa kuski jostain muusta kaupungista.
Kaikki lähitienoolla tiesi Cracktonin - jopa Riley, joka ei useimmiten tiedä missä kaupungissa me sillä hetkellä ollaan ja joka kysyi kerran missä osavaltiossa me ollaan. Kaikki heitti siitä läppää, kukaan ei halunnut mennä sinne ja kaikki vaati sen purkamista, useimmiten huumeiden takia. Mutta vielä se on pystyssä osavaltion pohjasakkaa varten - mä luulen, että hallitus ei yksinkertaisesti halua koskea siihen edes pitkällä lipputangolla. Toisin sanoen Crackton on pystyssä ainoastaan siitä syystä, että se on maan vastenmielisin paikka.
Mulla meni vaan neljä röökiä matkalla Cracktoniin. Puin alkumatkasta villapaidan, koska alkoi olla viileä - villapaita oli vielä aika kostea eikä se siis auttanut paljon paskaakaan, mutten jaksanut ottaa sitä enää poiskaan. Mä mietin siinä kävellessä Coreyta ja sitä, kiinnostiko sitä paskaakaan se missä mä olin. Yrittiköhän Riley ja Corey edes etsiä mua? Luultavasti ei. Riley ei jaksa, eikä sitä kiinnostaa. Coreyta saattaisi kiinnostaakin, vähän. Ehkä. Muttei se yksin jaksa kauaa ja luultavasti Riley käskisi sen muutenkin lopettaa. “Vittu lopeta toi itsekäs pelleily ja hae meille viinaa” se varmaan sanoisi sille. Riley on kyllä niin uniikki. Ne molemmat on, ihan eri tavalla. Riley negatiivisessa ja Corey positiivisessa mielessä. Olisin ehkä mieluummin nyt niiden luona. Vituttaa myöntää, mutta mä olen kasvanut niihin kiinni. Ei voi kun salaa toivoa, että nekin on muhun. Muutenhan tää on aika säälittävää. Tai onhan kaikki tää nyt jo. Että onko sillä nyt niin väliä, jos siihen lisätään vielä riippuvuus kahteen ihmiseen.

Crackton ei jostain syystä näyttänyt aivan yhtä kurjalta auringonlaskussa. Johtui kai siitä kaikesta likaisesta oranssista jonka aurinko maalasi sinne. “Likainen oranssi” on varmasti kirkkain väri mitä se kaupunki tulee ikinä näkemään. Sytytin röökin ja kävelin nopein askelin, katse maassa, totta kai. Toivoin niin hitosti, että säästyisin tällä kertaa prostituoitujen ja huumediilereiden tarjouksilta. Joku tuli nykimään melko pian hihasta.
“Oletko töitä vailla?” laiha ja viiksekäs paska kysyi. Olen melko varma, että se oli parittaja.
“En helvetissä”, sanoin, puhalsin savut sen kasvoille ja lujensin kävelyvauhtia.
Uskomatonta porukkaa! Olen ollut kaupungin rajojen sisäpuolella helvetti viisi minuuttia ja heti kaikin puolin paskainen paskiaisäijä tulee viiksineen tarjoamaan töitä prostituoituna. Perseestä, sanon minä.
Pääsin ensimmäisen bussipysäkin luo. Maassa oli oksennusta, sen vieressä makasi sammunut ukko ja pysäkillä seisoi vanha resuinen nainen. Se näytti muuhun vastaan kävelleeseen sakkiin verrattuna hyvinkin kiltiltä ja uskalsin epäröityäni kyllästymiseen asti mennä kysymään neuvoa.
“Anteeksi, mutta osaisitteko neuvoa missä päin on Sappy Street?”
Naisella oli vanhat, väsyneet silmät ja likaiset hampaat. Se näytti häkeltyneeltä, kun puhuin sille. Ehkä sitä hämmästytti mun kohtelias sävy. Kyllä muakin se hämmästytti, harvoin osaan puhua todella kohteliaasti. Cracktonissa vaan on pakko osata, muuten saattaa tulla turpaan ja lujaa. Sitä ei voi aina uskoa, että niin moni häijy ja paha ihminen on päätynyt samaan kaupunkiin.
“Totta kai. Kuljet tätä tietä kolme korttelia tuohon suuntaan, käännyt Pathetic Boulevardille, jota kuljet kaksi korttelia. Sitten käännyt Abandoned Avenuelle, jota kuljet eteenpäin niin kauan, että vasemmalla näkyy sivukatu nimeltä Sappy Street.”
Kirjoitin ohjeet käteeni (paperi oli kastunut repussa märkien vaatteiden kanssa) ja kiitin. Lähdin kiireesti pois, sammunut ukko alkoi heräillä nimittäin. Nainen huusi vielä perään.
“Abandoned Avenue ei muuten nimestään huolimatta ole hylätty. Sinuna juoksisin koko matkan.”
Kiitin uudestaan. Aloin talsia kohti Sappy Streetiä nopeaan tahtiin, sillä luultavasti kuolisin pelosta jos aurinko ehtisi laskea ennen sitä. En luonut katsekontaktia kenenkään kanssa ja jonkun koputtaessa olalle aloin juosta. Pääsin Abandoned Avenuelle ennen pimeää ja näin heti kulman takaa kääntyessä, että koko helvetin katu oli täynnä jengiläisiä. Miten ne paskat osaakin aina pesiytyä samalle kadulle? Perseestä, sanon minä. Ja se vanhan naisen neuvokin osoittautui aika paskaksi. Juosta koko matka? Ensinnäkin, mun kunto ei kestä sitä ja toiseksi, mä kiinnittäisin koko helvetin jengiparven huomion. Siispä sytytin röökin ja aloin kävellä.
Mahdoin näyttää naurettavalta, kun mä kävelin siinä suurin piirtein kädet päänsuojana, mä pelkäsin oikeesti ihan helvetisti. Mä en ole tottunut muutenkaan liikkumaan millään isolla porukalla. Johtuu kai siitä, ettei kukaan selväjärkinen jaksa katsella Rileyta päivää kauempaa. Ainoastaan mä ja Corey. Siksi me kai ollaankin vaan me kolme aina. Mutta joka tapauksessa, selvisin ruhjeitta ja vain muutamalla “painu vittuun” -kommentilla Sappy Streetille asti. Siitä osasinkin mennä oikeaan taloon. Talo numero 21. Pihassa ei ollut moottoripyörää tai autoa, mutta koputin silti oveen. Nurmikkoa ei oltu leikattu varmaan vuoteen. Pihassa oli kaksi tuhkakuppia ja yksi tyhjä suolakurkkupurkki. Kaikki oli täynnä, mutta sain ängettyä oman natsani suolakurkkupurkkiin. Aika huvittavaa sinänsä, että niillä oli pihassa tuhkiksia, koska ne poltti sisällä - Jeremiahin äiti ja sen ukot.
Ovi aukesi. Jeremiah oli jätetty taas yksin kotiin. Luonnollisesti. Hymyilin sille.
“Mä tulin moikkaamaan sua. Moi.”
Jeremiah on poika, joka me tavattiin joskus kuukausia sitten bileissä. Sen äiti oli siellä silloisen miesystävänsä kanssa sekoilemassa ja ne oli raahannut Jeremiahin mukaan. Mä olin sen kanssa koko illan, kun sen äiti ryyppäsi ja veti aineita. Mua kävi se sääliksi ja mä jotenkin näin siitä, että se tarvitsee jonkun pelastajan. Me ollaan käyty silloin tällöin tapaamassa Jeremiahia, ja yleensä se on jätetty yksin kotiin. Sillä ei oo ketään, oikeasti.
Jeremiah hymyili vähän. Sen vaalea tukka oli ylikasvanut ja huulet kuivat. Se näytti siltä, ettei se ole nukkunut kunnolla pitkään aikaan. Mua kävi se niin sääliksi. Mua on aina käynyt se niin sääliksi.
“Moi. Tahdotko tulla sisään?”
“Se olisi kiva.”
Niiden kämppä oli edelleen aika tyhjä, mutta silti sekainen. Joka paikassa oli tuhkakuppeja ja röökinsavuun olisi voinut vaikka pyörtyä, helvetti! Mollyn (Jeremiahin äidin) alusvaatteet oli ympäri taloa ja Mollyn miesystävän myös. Telkkari oli auki, kukaan ei katsonut sitä. Keittiössä oli kylmettyneitä, puoliksi syötyjä pizzoja ja joku parikymppinen poika nukkui karvahattu päässä olohuoneen sohvalla. Sohvapöydällä oli valkoista mömmöä, epäilemättä heroiinia tai jotain muuta kamaa. Vittu sen äitiä. Jeremiah leikki kivillä keittiön lattialla. Voitteko kuvitella? Vittu kivillä. Jos mä voisin pelastaa yhden ihmisen tässä maailmassa paskalta kohtalolta, se olisi Jeremiah.
Mä nojasin keittiön ovenpieleen, vaikka tiesin, että siitä tarttuu rapistunut maali villapaitaan. Sytytin röökin, vaikka se tuntui pahalta Jeremiahin takia.
“Miten sulla menee?” mä kysyin.
“Hyvin. Entä sulla?” se kysyi katsomatta päin. Se leikki edelleen niillä kivillä.
“Hienosti”, sanoin. Me vaihdettiin aina valheita, kun nähtiin pitkästä aikaa. “Ootko sä yksin kotona?”
“En, tuo joka nukkuu sohvalla on Parks.”
“Ahaa. Onko Parks nukkunut kauankin tossa?”
“Ei varmaan. Se ennusti, että kohta tulee jääkausi.”
Mä katselin, kun Jeremiah hakkasi niitä kiviä lattiaan ja kuiskutti samalla jotain. Mua itketti. Mä en ole nähnyt ketään 11-vuotiasta, joka olisi niin paskassa jamassa, kuin Jeremiah. Se puhui kiville. Sen äiti on ollut prostituoitu ja strippari ja sen sellaista. Se hakkasi Jeremiahia, samoin kaikki sen alati vaihtuvat mulkut poikaystävät. Sen äiti oli nisti ja jätti Jeremiahin kotiin joskus viikoksi. Kun Jeremiah oli pieni, Mollyn miesystävä raiskasi sen. Ne on ollut monta kertaa kodittomia, nyt niillä on sentään katto pään päällä. Voisin jatkaa listaa koko saatanan yön. Jeremiah on ainoastaan kärsinyt elämässään ja tulee kärsimään edelleen niin kauan, kun sen kusipää-äiti pysyy sen huoltajana. Ja siinä vaiheessa kun se on vapaa äidistään, se on varmaan niin traumatisoitunut, ettei se voi liikkua.
“Koska sä adoptoit mut?”
Mä olen salaa ja en kovinkaan vakavissani harkinnut Jeremiahin adoptoimista. Kerran, kun kävin täällä, olin tosi humalassa ja menin kertomaan Jeremiahille, mun ajatuksesta. Se uskoi ja mulla on ihan saatanan huono omatunto siitä jutusta. Mä olin silloin juomatta viikon, mikä on tapahtunut viimeksi silloin, kun asuin vielä Chicagossa. Melkein seitsemän kuukautta sitten. Voi helvetti.
“Sitten kun mä täytän 24. Sen ikäisenä mä saan adoptoida sut”, mä valehtelin. En mä voinut sille sanoa, etten voi adoptoida sitä. Se särkyisi vielä lisää, jos on mahdollista. Mutta minkä mä sille voin, että se on kahdeksantoista silloin, kun mä olen kaksikymmentäneljä?
“Kuinka kauan siihen menee?”
“Vielä muutama vuosi. Jaksatko sä odottaa niin kauan?”
“Mitä mieltä te olette?” Jeremiah kysyi kahdelta kiveltä. “Jaksetaanko me odottaa vielä?”
Mä sain vilunväreitä.
“Kyllä me jaksetaan”, se sanoi sitten ja kääntyi muhun. Sen silmät on niin surulliset. Se kärsinyt niin paljon, että se näytti hymyillessäänkin surulliselta ja väsyneeltä.
“Kummasta tehdään mulle isä, Rileystä vai Coreystä?”
Mä hymyilin sille. Tuli heti niitä vähän ikävä. “Kummasta sä haluaisit isän?”
“Coreystä.”
Mä hymyilin vähän enemmän. “Niin mäkin.”
“Mihin Riley ja Corey menneet on?” se kysyi kiviltä, mutta kysyi sitä oikeasti multa.
“Meille tuli vähän riitaa.”
Jeremiah vilkaisi mua ja kääntyi taas kiviinsä. “Voit asua täällä niin kauan, kun haluat.”
“Se olisi kivaa, mutta mun pitää kyllä mennä sopimaan se riita.”
“Pelataanko videopeliä ennen sitä?” se kysyi ja laittoi kivet sivuun.
“Pelataan vaan.”
Vaikka Jeremiah on vasta yksitoista, mulla oli oikeasti kivaa sen kanssa. Me pelattiin väkivaltaisia videopelejä monta tuntia ja juteltiin samalla kaikesta. Lämmitin sille pizzaa, mutten itse raaskinut ottaa palaakaan. En tiennyt yhtään kuinka niukkaa niillä oli, mutta luulisin, että melko.
Suurimman osan aikaa mua vaan itketti. Mitä enemmän mä puhuin Jeremiahille ja mitä enemmän se käyttäytyi normaalisti, sitä enemmän mua suretti se, että sen elämä on heitetty hukkaan. Ja pahinta on se, ettei se ole itse heittänyt sitä hukkaan, vaan sen paska äiti. Mä pelkään, että vielä joskus kaikki se hauskuus, fiksuus ja kohteliaisuus katoaa siitä myös, sen äiti pystyy sekoiluillaan ihan hyvin tekemään sen. Mä niin toivon, ettei Jeremiahille käy niin.
“Koska sun äiti tulee kotiin?” mä kysyin vielä ovella, kun olin lähdössä.
“En tiedä. Yöllä varmaan”, Jeremiah vastasi peliohjain vielä kädessä.
“Nyt on jo aika yö”, mä sanoin ja sytytin röökin.
“Kyllä ne tulee. Ja onhan Parks täällä”, Jeremiah sanoi. “Se herää kohta.”
Mua lämmitti se, miten se koitti vakuuttaa mua. Pakkohan sitä oli sitten uskoa.
“Okei. Nähdään taas, mä tulen käymään”, sanoin ja halasin Jeremiahia. “Ole urhea, okei?”
“Okei.”
Sitten mä lähdin. Kello oli jo kaksi ja mä olin ihan saatanan peloissani.
“Haluaisitko jäädä tänne yöksi? Äiti pitää yövieraista, onhan Parkskin täällä”, Jeremiah huusi mun perääni ovelta.
Se näytti niin yksinäiseltä ja säälittävältä, etten kehdannut sanoa ei. Poltin röökin pihalla loppuun ja menin takaisin pelaamaan väkivaltaisia videopelejä. Mä tunsin ensimmäistä kertaa kuukausiin tekeväni jotain hyvää - mä autoin Jeremiahia, ihan vaan olemalla siellä. Ja autoin mä itseänikin. En olisi ikinä uskaltanut kävellä Cracktonin kaduilla yksin keskellä yötä. Miksi mä edes kuvittelin, että mä voisin?

Mä olin näköjään nukahtanut olkkariin, ihan siihen telkkarin viereen. Jeremiah nukkui pää mun mahalla. Sillä oli kaksi kiveä kädessä. Röökinkatku oli vähän haihtunut ja siellä kämpässä oli kylmä. Parks oli siirtynyt meidän viereen lattialle pelaamaan sitä videopeliä. Sillä oli vaan kalsarit jalassa, ja tietty se karvahattu. En nähnyt sen kasvoja vieläkään, vaan paljaan selän.
“Moi”, sanoin sille.
Se kääntyi sillä lailla säikähtäneenä mua päin. Sillä oli suuret siniset silmät, unelias katse (vähän kuin Coreyllä, ainoa poikkeus on se että Coreyn silmissä se näytti kauniilta eikä se johtunut huumeista) ja pieni suu. Se oli melko varmasti ihan aineissa. Se katsoi mua ihmeissään vähän aikaa, ihan kuin se olis ollut täysin pihalla. Ja kai se olikin.
“Mä tökin teitä äsken kaukosäätimellä, muttei kumpikaan herännyt. Oletko sä joku Jeremiahin kuuma tyttöystävä, vai?” se kysyi ja kuulosti siltä kun se olisi puhunut unessa tai transsissa tai joitain semmoista.
Mä naurahdin. Se vaikutti aika mukavalta. “Mä olen Jeremiahin kuuma ystävä vaan.”
“Ai. Ajattelinkin, että Jeremiah on kuitenkin vasta pieni poikanen”, se sanoi ja jatkoi sen peliohjaimen hakkaamista.
Mä seurasin vierestä vuoroin sen pelaamista (se oli aika hyvä) ja vuoroin nukkuvaa Jeremiahia. Mulla oli ihmeen hyvä olo. Sellainen olo, kuin mulla olis koti, just tässä näin. Jeremiahin likaisessa, kylmässä, sotkuisessa ja tunkkaisessa kodissa.
“Onko Sarah ja sen nykyinen äijä käynyt täällä?” mä kysyin Parksilta kun ruutuun pamahti “game over“.
“Ei. Ne tulee varmaan vasta loppuviikosta”, Parks sanoi vähän horisevaan sävyyn ja sytytti marisätkän. “Ne on baarikierroksella. Ne reissut kestää yleensä jotain viis päivää. Se Neil on katos aika rikas mulkku. Ne on ollut vasta kaks päivää pois.”
“Kai sä oot pitänyt huolta Jeremiahista?”
“Joo. Mä ostin meille noi pizzat”, se sanoi ja heilautti päätään vähän keittiön suuntaan.
“Ethän oo antanut sille mitään kamaa?” mä jatkoin. En mä totta puhuen uskonut, että se olisi tehnyt niin, mutta se näytti toisaalta vähän hämärältä tyypiltä.
“Mä en jaa mun kamoja kenenkään kanssa”, se ilmoitti ja kuulosti kauhean ylpeältä siitä periaatteestaan.
“Hyvä.”
Parks alkoi taas pelata marisätkä suussa.
“Mikä sun nimi muuten on?” se sanoi naama kiinni ruudussa.
“Basia. Mikä sun oikea nimi on?”
“Seamus”, se jatkoi edelleen vilkaisematta edes muhun.
“Miten se liittyy Parksiin?”
“Seamus Parker.”
“Ahaa. Miks toi karvahattu?”
Parks laittoi pelin pauselle ja kääntyi huumepöllyisen näköisenä muhun päin.
“Mä näin unessa, että jääkausi on tuloillaan”, se sanoi vakava ilme naamalla.
“Öö… ahaa. Mikset sä sitten pue päällesi? Pelkkien kalsareiden kanssa voi tulla aika kylmä.”
“Vaan mielellä on väliä, Basia. Aivoilla, tajuutko? Et sä tajua”, se vastasi ja hymyli sääliväisenä mulle. Sitten se kääntyi taas jatkamaan sitä peliä.
Jeremiah heräsi. Se nousi istumaan ja katsoi mua, hymyillen sillä lailla herttaisesti, että se teki mun oloni paremmaksi. Se näytti jotenkin siltä, että se oli ihan vähän onnellisempi kun eilen.
“Miten sä nukuit?” kysyin siltä.
“Tosi hyvin! Sun maha on kivan pehmeä”, se sanoi ja hymyili ensimmäistä kertaa niin, että se tuntui ihan aidolta. “Sun kanssa on kiva nukkua.”
“Jeremiah, siisti tota kielenkäyttöä!” Parks mylväisi kai vitsaillen.
Mä naurahdin, mutta Jeremiah käyttäytyi kuin se ei olisi kuullut koko kommenttia. Mä en ole varma johtuiko se siitä, että se ei tajunnut vitsiä vai siitä, että se oikeasti meni siltä jotenkin toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Se on siinä henkisessä jamassa, että niin voisi ihan hyvin käydä.
“Kuule, mun pitää kohta lähteä”, sanoin Jeremiahille.
“Miksi?” se kysyi silmät suurina. Se oli kai unohtanut sen riidan mistä puhuin sille.
“Mun pitää sopia se riita Coreyn ja Rileyn kanssa.”
“Mutta sähän kävit sopimassa jo silloin yöllä”, Jeremiah sanoi, ihan tosissaan.
“Enhän, mä olin pihalla kolme minuuttia ihan vaan tupakalla.”
“Niin just, Jeremiah! Ja anna sen nyt hyvä ihminen lähteä kun se tahtoo”, Parks huusi väliin naureskellen herra tietää mille.
“Ai”, Jeremiah sanoi ja näytti siltä, että sekin oli hämmentynyt siitä, ettei se ollut muistanut.
Mulle tuli sellainen olo, että mun pitäis ehkä sittenkin jäädä tänne. Mua tarvitaan täällä paljon enemmän, kun siellä missä Corey ja Riley ikinä meneekin tällä hetkellä. Mä tarvitsen niitä ihan hirveästi, mutta ne ei tarvitse mua kun niillä on toisensa. Mutta mä tarvitsen niitä. Ja Jeremiah tarvitsee mua. Mutta mä tarvitsen Coreyta ja Rileyta.
“Nyt mä lähden. Siellä on ihan aamu jo.”
“Koska me nähdään?”
“En mä tiedä. Mä tulen kyllä käymään. Se on lupaus. Uskothan sä?”
“Uskon.”
Me halattiin, huikkasin hyvästit Parksillekin (joka oli kuitenkin sen verran aineissa, että se tuskin tajusi) ja lähdin kävelemään takaisin niitä Cracktonin kurjia katuja.
En uskalla edes laskea kuinka vitun monta kertaa mun teki mieli kääntyä takaisin, hakea Jeremiah ja Parks mukaan ja karata niiden kanssa jonnekin helvetin kauas, mieluiten Washingtoniin, Seattleen vaikka. Olisi niin hienoa asua kerrankin rannikolla, viileässä paikassa missä ihmiset on vaihteeksi ystävällisiä. Mä olen niin vitun kyllästynyt tähän ikuiseen aurinkoon. Siis ei helvetti, oikeasti! Eikö pilviä ihan tosissaan riittänyt Arizonaan asti? Enkä mä halua takaisin Illinoisiinkaan, se on epäilemättä tylsin osavaltio mitä voi olla. Jatkoin matkaa aina epäröinnin jälkeen kelaamalla sitä, että kohta pääsen Rileyn ja Coreyn, mun perheeni luo. Pääsen kinaamaan typeristä asioista Rileyn kanssa ja katselemaan vaivihkaa Coreyta, vaikka sen kauniit silmät ei aina näy sen paksun tumman tukan takaa. Saan sen kaiken takaisin, kunhan löydän ne ja pyydän anteeksi, vaikkei se olekaan oikeasti mun tehtävä, vaan Rileyn. Mutta ihan tosi, anteeksipyyntö on siltä liikaa pyydetty. Oikeasti. Eli mun pitää tehdä se, heti kun löydän ne. Ne näkee mut ja ajattelee, että “sieltä se Basia nyt tulee, ryömii häpeissään takaisin meidän helmoihin.”
Kuten jo sanoin, mä en tiedä kuinka monta kertaa mä meinasin kääntyä takaisin, mutta sen jälkeen kun toi ajatus valtasi mun aivot, mä todella tein sen.

[Ei aihetta]Torstai 06.09.2007 21:08

Mitkä menetelmät ovat hyväksyttäviä lasten kasvatuksessa?

[ ] Avokämmenellä läimäyttäminen
[x] Eristäminen omaan huoneeseen
[x] Huutaminen
[x] Kotiaresti
[ ] Lyöminen nyrkillä
[ ] Nipistäminen
[ ] Piiskaaminen
[ ] Potkaiseminen
[ ] Tukistaminen
[ ] Tukkapölly
[ ] Mikään näistä ei ole hyväksyttävää

Onko sinulla sängyssä "halityyny", jota halit kun nukut?

[x] Ei
[ ] Kyllä
[ ] Toisinaan

Mitä maitoa juot/käytät ruoanvalmistuksessa mieluiten?

[ ] Kevytmaitoa
[ ] Rasvatonta maitoa
[ ] Soijamaitoa
[ ] Täysmaitoa
[ ] Ykkösmaitoa
[x] En juo maitoa
[ ] En osaa päättää

Millä yleensä avaat kruunukorkin (sellainen kun on esim. olutpulloissa)?

[ ] Joku muu avaa pulloni puolestani
[ ] Hampailla
[x] Pullonavaajalla
[ ] Pullonavaajasormuksella
[ ] Pöydän reunalla
[ ] Sytyttimellä
[ ] Toisella pullolla
[ ] Turvavyön soljella
[ ] Vyönsoljella
[ ] Jollain muulla "työkalulla"
[ ] Minulla ei ole tarvetta avata kruunukorkillisia pulloja

Rakastatko...

[ ] Ikuisesti
[ ] Toistaiseksi
[ ] Väliaikaisesti
[ ] En tällä hetkellä ollenkaan
[x] En ole varma

Pyhittääkö tarkoitus keinot?

[ ] Kyllä
[ ] Ei
[x] Toisinaan
[ ] En osaa sanoa
[ ] En ymmärrä mitä tällä tarkoitetaan

Jos rahalla voisi ostaa onnea, olisitko halukas myymään onneasi?

[ ] Mikä ettei. Riippuu hinnasta.
[x] En, hinnasta riippumatta.
[ ] Eipä olisi mitään mitä myydä.
[ ] En osaa sanoa

Missä säilytät kännykkääsi?

[ ] Housujen etutaskussa
[ ] Housujen takataskussa
[x] Repussa / laukussa
[ ] Takin povitaskussa (kumpi tahansa puoli)
[x] Takin sivutaskussa
[ ] Jossain muualla
[ ] Minulla ei ole kännykkää
[ ] Milloin missäkin

Vaatisitko ja suostuisitko avioehtoon mennessäsi/mentyäsi naimisiin?

[x] En suostu enkä vaadi. Avioehto on osoitus epäluottamuksesta.
[ ] Suostun ja vaadin. Ei vara venettä kaada.
[/] Suostun, mutta en vaadi.
[ ] Riippuu hyötyisinkö itse avioehdosta
[ ] En tiedä mikä avioehto on.
[ ] En osaa sanoa

Kuinka maailma on syntynyt ja kehittynyt?

[x] Alkuräjähdyksestä ja evoluutioteorian esittämällä tavalla
[ ] Toisin kuin alkuräjähdys & evoluutioteoria esittävät, mutta ilman yliluonnollisia voimia
[ ] Raamatun luomiskertomuksen esittämällä tavalla
[ ] Jumalan tekemänä, mutta ei kirjaimellisesti Raamatun esittämällä tavalla
[ ] Ei kiinnosta
[ ] En osaa sanoa

Voisitko koskaan harkita muuttoa ulkomaille?

[ ] En
[x] Kyllä, mutta enintään vuodeksi
[x] Kyllä, 2-5 vuodeksi
[x] Kyllä, pidemmäksi aikaa mutta en pysyvästi
[x] Kyllä, pysyvästi
[ ] En osaa sanoa

Olisitko valmis syömään ihmisen lihaa (tarvittaessa kypsennettynä)?

[ ] Kyllä, mutta vain äärimmäisessä hädässä
[ ] Kyllä, vaikka heti
[ ] En missään tilanteessa, edes nälkäkuoleman uhatessa
[x] En osaa sanoa

Minkä väriset hiukset sinulla on?

[ ] Harmaat
[ ] Mustat
[ ] Punaiset
[x] Ruskeat
[ ] Siniset
[ ] Vaaleat
[ ] Valkoiset
[ ] Vihreät
[ ] En osaa sanoa
[ ] Olen kalju

Missä säilytät kotiavaimiasi?

[ ] Avainnauhassa
[ ] Housuntaskussa
[ ] Käsilaukussa
[ ] Lompakossa
[ ] Takintaskussa
[x] Jossain muualla
[ ] Minulla ei ole kotia

Jos WC-paperi on mielestäsi telineessä väärin päin, korjaatko sen ja laitat rullan "oikein"?

[ ] Kyllä
[x] En
[ ] Toisinaan

Mitkä olivat lempiaineitasi koulussa?

[ ] Biologia
[x] Englanti
[ ] Filosofia
[ ] Fysiikka
[ ] Historia (ja yhteiskuntaoppi)
[ ] Kemia
[ ] Kuvaamataito
[ ] Käsityöt
[ ] Liikunta
[ ] Maantieto
[ ] Matematiikka
[ ] Musiikki
[ ] Psykologia
[ ] Ruotsi
[ ] Saksa
[ ] Uskonto / Elämänkatsomustieto
[ ] Äidinkieli
[ ] Inhosin kaikkea!
[x] Jokin muu aine

Jos olisit kansainvälisesti tunnettu huippu-urheilija, mikä olisi lajisi?

[ ] Autourheilu
[ ] Curling
[ ] Golf
[ ] Koripallo
[ ] Jalkapallo
[ ] Juoksu
[ ] Jääkiekko
[ ] Mäkihyppy
[ ] Nyrkkeily
[ ] Paini
[ ] Shakki
[ ] Sulkapallo
[ ] Taitoluistelu
[x] Tanssi
[ ] Uinti
[x] Muu laji
[ ] En osaa sanoa
[ ] En voisi millään kuvitella olevani huippu-urheilija

Sinut suljetaan yhdeksi päiväksi huoneeseen jonkun seuraavista henkilöistä kanssa. Kenet/ketkä valitset kumppanikseksi?

[x] Angelina Jolie - näyttelijä
[ ] Antti Tuisku - Idols-laulaja
[ ] Arvi Lind - YLE:n ex-uutistenlukija
[ ] Benedictus XVI - paavi
[ ] Carola Häggvist - Ruotsin euroviisutähti
[ ] Christina Aguilera - R&B-laulaja
[x] George W. Bush - Yhdysvaltain presidentti
[x] Jeesus - juutalainen uskonnollinen johtaja, kristinuskossa vapahtaja
[x] Johnny Depp - näyttelijä
[ ] Juanes - latinolaulaja
[ ] Juice Leskinen - muusikko, runoilija, kirjailija (R.I.P)
[ ] Jukka Keskisalo - juoksija
[ ] Kim Jong-Il - Pohjois-Korean johtaja
[ ] Kimi Räikkönen - formulakuski
[ ] Kylie Minogue - syövän selättänyt laulaja
[ ] Matti Nykänen - lööppisankari, ex-mäkihyppääjä
[ ] Ozzy Osbourne - rocklaulaja
[ ] Paris Hilton - seurapiiripimu
[ ] Perttu Sirviö - Big Brother-voittaja
[ ] Peter Nyman - Uutisvuoto-tähti
[ ] Scarlett Johansson - näyttelijä
[ ] Sean Connery - Bond-tähti
[ ] Tarja Halonen - Suomen presidentti
[ ] Tom Cruise - skientologinäyttelijä
[ ] Toni Wirtanen - Apulannan laulaja
[ ] Ville Valo - HIM-laulaja
[ ] Vladimir Putin - Venäjän presidentti
[ ] Zinedine Zidane - ulosajettu jalkapalloilija
[ ] Usher - Ulkomaalainen laulaja
[x] Wentworth Miller - Pakosarjasta tuttu Scofield
[x] Amaury Nolasco - Pakosarjasta tuttu
[ ] Olen allerginen näille kaikille!

Mitkä ovat arkivaatteidesi hallitsevimmat värit?

[ ] Harmaa
[ ] Keltainen
[ ] Musta
[ ] Punainen
[ ] Ruskea
[ ] Sininen
[ ] Valkoinen
[ ] Vihreä
[ ] Jokin muu

Mihin aikaan heräät arkiaamuisin?

[ ] Ennen viittä
[x] 05-06
[x] 06-07
[x] 07-08
[ ] 08-09
[ ] 09-10
[ ] 10-11
[ ] 11-12
[ ] Mihin aikaan sattuu
[ ] Vaihtelevasti

Mistä olet riippuvainen?

[ ] Alkoholista
[ ] Huumeista
[x] Internetistä
[ ] IRC Galleriasta
[ ] IRC:stä / chäteistä
[ ] Kahvista
[x] Läheisestä ihmisestä
[ ] Lääkkeistä
[ ] Rakkaudesta
[ ] Shoppailusta
[x] Suklaasta/karkeista
[x] Teestä
[x] Tiedosta
[ ] Tietokoneista
[ ] Tietokonepeleistä
[x] Tupakasta
[ ] TV:stä
[ ] Työstä
[ ] En ole riippuvainen mistään
[ ] En osaa sanoa

Uskotko kuolemanjälkeiseen elämään, eli että oma elämäsi jatkuu muodossa tai toisessa ruumiisi kuoleman jälkeen?

[x] Kyllä
[ ] En
[ ] En osaa sanoa

Kumpia sinulla on enemmän, ystäviä vai vihamiehiä?

[x] Ystäviä
[ ] Vihamiehiä
[ ] Yhtä paljon
[x] En varmasti tiedä ketkä kaikki vihaavat minua

Voisitko kuvitella meneväsi kauneusleikkaukseen?

[x] Kyllä
[ ] En
[ ] Vain onnettomuuden, palovammojen tms jälkeen
[ ] En osaa sanoa

Oletko itse tai onko sinulle koskaan luettu Uppo-Nallea?

[ ] Kyllä
[x] Ei
[ ] En ole varma

Kuinka vastaat puhelimeen?

[ ] "Haloo"
[x] "Moi"
[ ] "Niin?"
[x] Epämääräisellä ynähdyksellä
[ ] Jollain muulla tavalla
[ ] Omalla etu- ja sukunimellä
[x] Omalla etunimellä
[ ] Omalla sukunimellä
[ ] En osaa sanoa
[x] En vastaa puhelimeen

Puhutko koskaan itseksesi, edes muutamaa sanaa?

[ ] En koskaan
[ ] Harvoin
[ ] Joskus
[x] Usein
[ ] En osaa puhua

Kuinka WC-istuin (rinkula) ja istuimen kansi tulee jättää käytön jälkeen?

[x] Sekä kansi että WC-istuin alhaalla
[ ] WC-istuin alhaalla, kansi ylhäällä
[ ] Sekä WC-istuin että kansi ylhäällä
[ ] Asialla ei ole mitään väliä

Mitä elintarvikkeita säilytät jääkaapissa?

[ ] Banaani
[x] Ketsuppi
[x] Kurkku
[x] Mehutiiviste
[x] Sinappi
[/] Tomaatti
[ ] Ei mitään näistä
[ ] En omista jääkaappia

Mihin tosi-TV -kilpailuun voisit osallistua?

[x] Amazing Race
[ ] Baari
[ ] Diili
[x] Huippumalli haussa
[ ] Hurja muodonmuutos
[ ] Idols
[ ] Miljonääri-Jussi
[ ] Popstars
[ ] Selviytyjät
[ ] Suomen Robinson
[ ] Suuri seikkailu
[ ] Suurin pudottaja
[ ] Talo
[ ] Tanssii tähtien kanssa
[ ] Unelmakämppä
[ ] Unelmien poikamies
[ ] Unelmies poikamiestyttö
[ ] Viettelysten saari
[x] Big Brother
[ ] Jokin muu tosi-TV -kilpailu
[ ] En voisi ajatella osallistuvani mihinkään näistä

Kirjoitatko nopeammin koneella vai käsin?

[x] Koneella
[ ] Käsin
[ ] Yhtä nopeasti
[ ] En osaa sanoa

Asennoidutko asioihin kielteisesti?

[ ] Ehdottomasti en
[/] Kyllä
[ ] En osaa sanoa

Onko isäsi hyvä ihminen?

[ ] Ei
[x] Kyllä
[ ] On/Oli ainakin minua kohtaan
[ ] En osaa sanoa


Ovatko Potterit ja Da Vinci-koodi saatanallisia tai kristinuskoa häpäiseviä?
[x] Eivät
[ ] Kyllä
[x] Asia on minulle merkityksetön
[ ] En osaa sanoa

Hyväksytkö turkistarhauksen?

[x] En
[ ] Kyllä
[ ] En välitä
[ ] En osaa sanoa

Millainen olet juuri nyt?

[ ] Ahkera
[ ] Iloinen
[ ] Janoinen
[ ] Kärsimätön
[ ] Levoton
[ ] Masentunut
[ ] Nälkäinen
[ ] Onnellinen
[ ] Pirteä
[ ] Surullinen
[x] Tylsistynyt
[ ] Unelias
[ ] Vihainen
[x] Väsynyt

Kuinka tyytyväinen olet tähänastiseen elämääsi? Anna sille kouluarvosana 4-10.

[ ] 4
[ ] 5
[ ] 6
[ ] 7
[x] 8
[ ] 9
[ ] 10
[ ] En osaa sanoa

Oletko koskaan ajanut autoa päihtyneenä, tai ollut kyydissä autossa, jota ajaa päihtynyt?

[ ] Kyllä
[x] En ole
[ ] En osaa sanoa

Onko sinulla tapana syödä tietokoneesi ääressä?

[x] Kyllä
[ ] Ei
[ ] Toisinaan

Geeni- vai luomuruokaa?

[ ] Vain luomua. Jos mahdollista.
[ ] Geeniviljelty on puhdasta ja hyvää!
[x] Ihan sama, sitä mitä kaupasta saa.

Kuinka kauan olet yleensä suihkussa?

[ ] En käy suihkussa
[ ] 0 - 2 min
[ ] 3 - 5 min
[ ] 6-10 min
[x] 11 - 15 min
[x] 16 - 20 min
[x] 21 - 30 min
[ ] yli 30 min

Mitkä asiat ovat sinulle pyhiä?

[ ] Harrastus
[x] Isänmaa
[ ] Jumala/jumaluus
[x] Koti
[ ] Kumppani
[ ] Lemmikkieläin
[x] Perhe
[ ] Raha
[x] Rakkaus
[ ] Sauna
[ ] Sotaveteraanit
[ ] Sunnuntait
[ ] Talvisota
[ ] Uskonto
[x] Vapaus
[ ] Mikään asia ei ole minulle pyhä

Pitäisikö perintövero poistaa?

[ ] Kyllä
[ ] Ei
[x] Mikä on perintövero?
[ ] En osaa sanoa

Millä tavalla haluaisit mennä naimisiin?

[ ] En halua mennä naimisiin
[ ] Papin vihkimänä mutta muualla kuin kirkossa
[ ] Perinteiset kirkkohäät
[x] Siviilivihkiminen (maistraatissa tai muualla), hääjuhlat
[ ] Siviilivihkiminen (maistraatissa tai muualla), ilman mitää hääjuhlia tms
[ ] En osaa sanoa

Mihin rusinat kuuluvat?

[ ] Maksalaatikkoon
[ ] Simaan
[ ] Pullaan
[ ] Yäk, ei mihinkään!

Kumman jalan kengän laitat ensimmäisenä jalkaan?

[ ] Oikean jalan kengän
[ ] Vasemman jalan kengän
[ ] En käytä kenkiä
[ ] Enpäs ole kiinnittänyt huomiota
[x] Vaihtelee

Oletko jo liukastunut (ja kaatunut) kuluneena talvena?

[x] En ole
[ ] Olen
[ ] En muista

Kumpi laitetaan leivällä päällimmäiseksi?

[ ] Juusto
[ ] Makkara / kinkku
[ ] En syö juusto- tai makkara/kinkkuleipiä
[x] Asialla ei ole mitään merkitystä


Mitä piirteitä olisi mahdotonta sietää seurustelukumppanissa?

[x] Epäluotettavuus
[x] Epämiellyttävä ulkonäkö
[ ] Itsepäisyys
[/] Itserakkaus
[ ] Kouluttamattomuus (alhaisempi koulutus kuin sinulla)
[ ] Köyhyys
[ ] Mielenterveysongelma
[ ] Nörtteys
[ ] Sovinnaisuus
[ ] Tupakointi
[ ] Työttömyys
[ ] Uskonnollisuus
[ ] Voimakkaasti erilaiset poliittiset näkemykset
[x] Yksinkertaisuus
[x] Ylimielisyys
[x] Ylipaino

Olisitko halukas kuulemaan tarkan kuolinhetkesi etukäteen?

[ ] Kyllä
[ ] En
[x] En osaa sanoa

Tunnustaisitko syyllisyyden murhaan jota et ole tehnyt, jos saisit siitä 3 vuotta vankeutta ja 10 miljoonaa euroa korvauksena todelliselta tekijältä?

[ ] En
[ ] Kyllä
[x] En osaa sanoa

Kannatatko kuolemantuomiota?

[x] En
[ ] Kyllä

Jos tekisit itsemurhan, mitä välinettä käyttäisit?

[x] Ampuma-ase
[ ] Korkea paikka (hyppääminen)
[ ] Köysi
[x] Myrkky/lääkkeet/alkoholi
[ ] Pommi
[ ] Veitsi
[ ] Vesi (hukuttautuminen)
[ ] Jokin muu
[ ] En osaa sanoa

Kuinka usein halaat toista ihmistä?

[ ] Halaaminen on homojen hommaa. En halaa koskaan.
[ ] Joka päivä, yli 10 kertaa päivässä
[ ] Joka päivä muutaman kerran
[x] Kerran-pari viikossa
[ ] Useimpina päivinä viikossa
[ ] Viikoittain
[ ] Kerran kuussa
[ ] Kerran, pari vuodessa
[ ] Vieläkin harvemmin

Hyväksytkö eutanasian (armokuoleman)?

[ ] Ei, ihmishengen ylläpitäminen on itseisarvo, ihmisen tahdosta riippumatta
[ ] Ei, käytännöllisistä syistä: kuka on oikea päättämään kuolemasta, edes ihminen itse?
[x] Kyllä, ihmisen tulee saada vapaasti päättää kuolemastaan
[ ] Kyllä, mutta vain vakavissa sairauksissa ja vammoissa, joista paraneminen liki mahdotonta
[ ] En osaa sanoa

Kuulutko yleensä mielipideasioissa enemmistöön vai vähemmistöön?

[x] Enemmistöön
[x] Vähemmistöön
[ ] Minulla ei ole omia mielipiteitä
[ ] En osaa sanoa

Mistä tyypillisesti katsot kellonajan?

[ ] Herätyskellosta
[x] Kysyn kaverilta
[x] Kännykästä
[ ] Mikroaaltouunista
[ ] Radion aikamerkistä
[ ] Rannekellosta
[x] Seinäkellosta
[x] Tietokoneen kellosta
[x] Ulkoisesta julkisesta kellosta
[x] Videonauhurista / DVD-soittimesta / TV:stä
[ ] Muualta

Mitä näistä "hyvistä käytöstavoista" noudatat?

[x] Avaan oven tuntemattomille
[ ] En aloita syömistä ennenkuin naapurissa istuvat ovat saaneet annoksensa
[ ] En pidä kyynärpäitä ruokapöydällä
[x] Laitan käden suun eteen kun aivastan
[x] Laitan käden suun eteen kun haukottelen
[ ] Päästän mummon istumaan bussissa

Mitkä näistä pätevät sinuun itseesi?

[/] Ilmaiset tunnetilasi siten, että muut varmasti ymmärtävät ne ja tietävät mistä on kyse.
[x] Puhut samaa kieltä muiden kanssa ja tarkoitat sanoilla samoja asioita kuin he.
[/] Jos pyytää, annat yleensä anteeksi. Olet ihmisten suhteen enemmän joustava kuin ehdoton.
[x] Suhtautumisesi asioihin on johdonmukaista. Et vaihda mielipidettäsi usein tai nopeasti.
[/] Et esitä ymmärtämätöntä tai kiireistä koska et halua puhua tai hoitaa mainittua asiaa.
[ ] Kuuntelet aktiivisesti. Mietit kokonaisuutta, et takerru yksittäisiin sanoihin.
[x] Osaat poimia ei-sanallisia vihjeitä oikein.
[/] Kun keskustelet jostakin asiasta, keskityt käsillä olevaan asiaan.
[ ] Kun loukkaannut, ilmaiset myös miltä sinusta tuntuu etkä vain syytä sille.
[ ] Et mökötä.
[ ] Yksikään näistä ei pätenyt minuun.

Seisooko lopussa kiitos?

[ ] Ei
[ ] Kyllä
[ ] Riippuu tilanteesta
[x] Toivottavasti
[ ] En osaa sanoa

Down-unders VIIMaanantai 02.07.2007 03:43

“Okei… No mihin te olette menossa?” se pikku horo jatkoi tenttiään.
“Pesulaan”, Basia vastasi. Huomasin jostain syystä vasta nyt, että sillä oli joku haava silmän alla.
“Ai ollaan vai?” Riley sanoi ja savut tuli sen nenästä.
“Ollaan”, Basia sanoi. Se oli näköjään itse päättänyt minne seuraavaksi - ihan hyvä ajatus silti, mulla ei ole yhtään puhdasta vaatetta.
“Ihan viisasta kyllä”, se pikku horo nyökytteli.
Kiitos jumala, bussi tuli.
Se pikku horo meni ennen meitä ja jäi istumaan eteen, mahtava juttu. En olisi jaksanut katsella sitä enää minuuttiakaan. Riley rynni maksamatta perälle ja meni suoraan vessaan yrjöämään. Läski, harmaapäinen bussikuski katsoi sen perään ja meinasi huutaa naurettavien John Lennon-lasiensa takaa sille jotain, mutta Basia keskeytti sen.
“Mä maksan ton ja meidät kaksi.”
Bussikuski katsoi meitä halveuksien kun Basia antoi sille ryppyisiä seteleitä. Vitun mulkku sekin, suoria seteleitä haluava paska.

Kun me päästiin takapenkeille istumaan, Riley oli jo nukahtanut siihen lattialle. Se raukka vaikutti taas niin kipeältä. Mä nojasin toiseen ikkunaan ja Basia toiseen. Musta oli jotenkin tosi euforista katsoa sitä suoraan silmiin.
“Hei tyyppi, saako täällä polttaa?” mä huusin kuskille. Se näytti veltosti läskiä peukkuaan ja me sytytettiin heti röökit. Me oltiin aika kauan hiljaa.
“Sun pitäis testata itses tai jotain”, sanoin sitten. Mun oli pakko. Mä en ollut ajatellut mitään muuta, kuin sitä ainoaa lausetta koko päivän. Se ei vastannut mitään. Se katsoi muhun taas siten, kuin se olisi joku helvetin huolellinen silmälääkäri ja mulla olisi joku helvetin vakava silmäongelma. Se tuntui hyvältä. “Oikeasti. Oon joskus niin huolissani susta, että meinaan yrjötä.”
Se ei taaskaan sanonut mitään. Katsoi vaan Rileyta.
“Sä et näytä paskaakaan apinalta”, se sanoi sitten ja alkoi laskea meidän rahoja. Mä en vieläkään oikeasti tiedä miten se tiesi siitä jutusta. Aina voi aavistaa, mutta en mä varmaksi tiedä. “Mitä testejä sä muuten tarkoitit?” se jatkoi laskettuaan rahat - 76 dollaria (Riley oli ilmeisesti varastanut bileissä joltain muutaman dollarin).
“Kyllä sä tiedät. Sukupuolitaudit ja muu paska.”
Se katsoi muhun taas kuin silmälääkäri.
“Ei mussa oo mitään, Corey.” Se kuulosti varmalta ja leikki edelleen silmälääkäriä.
“Ootko ihan sata?”
“Olen. Kiitos silti. Siitä että sua kiinnostaa.”
“Kyllä sä tiedät että mua kiinnostaa. Tai ainakin sun pitäisi.”
“Lopettakaa vittu toi visuaalinen nussiminen!” Riley huusi lattialta ja koko bussi kääntyi katsomaan sitä. Se näytti tosi krapulaiselta.
“Nousepas poika sieltä”, bussikuski huusi muka ystävällisesti. “Täällä on reilusti istumatilaa.”
“Vedä käteen”, Riley vastasi, mutta se kuski tuskin kuuli. “Coreyn ei varmaan tarvitse.”
“Mikä sun ongelma on?” kysyin siltä.
“Krapula.”
Basia tumppasi röökinsä edessä olevaan selkänojaan.
“Koita kerätä itses nyt, me ollaan kohta keskustassa”, sanoin Riley-kusimulkulle.
“Haista sinä vittupää paska!” se tiuskaisi mulle - se oli krapulassa niin vitun perseestä, ettette saa siitä minkäänlaista todellista kuvaa vaikka kertoisin siitä sata riviä.
“Riley, haista pitkä vittu ja hilaa perseesi ylös siitä!” Basia huusi. Se ei kiroillut juuri koskaan.

Pesula oli ihan bussipysäkin vieressä. Me seisottiin sen edessä kamppeet olalla ja ainakin mun olo oli aika eksynyt.
“Onko meidän pakko tuhlata meidän rahat tuonne?” Riley kysyi kärsivällä äänellä. Se veti taas röökiä normaaliin tahtiin ja sen krapulakin näyttäisi menneeltä. Raivokohtaus taisi tehdä sille hyvää.
“Onko parempia ehdotuksia?” Basia kysyi.
“Nyysitään pesuaine ja mennään jokeen runkkaamaan näitä.”
“Näetkö sä jokea jossain? Sitä paitsi se olen tasan mä joka päättää mitä näillä rahoilla tehdään”, Basia sanoi sille katkerasti. Riley ei tapansa mukaan ollut huomaavinaankaan kommenttia vaan paineli olkiaan kohauttaen sisään.
Se oli itsepalvelupesula ja Basia teki työt. Mä istuin sen pesukoneen päällä ja Riley istui lattialla siihen nojaten. Basia meni sen viereen. Siellä seinällä roikkui No smoking-kyltti, mutta me ei noteerattu sitä.
“Oliko hyvä pano, Riley?” Basia kysyi yhtäkkiä. Mä en pitänyt siitä äänensävystä.
“En mä muista. Kai. Ainahan ne”, Riley vastasi apaattisesti. Se katsoi mua, ei Basiaa. Mä niin toivoin ettei se olisi katsonut mua.
“Mikä sen nimi oli?” Basia jatkoi ja aukaisi takkuja tukastaan. Sitä tuntui oikeasti jopa kiinnostavan vähän.
“Zachie.”
“Ei se oo mikään nimi.”
“Ei olekaan. Vittuako mä sille voin että muija luulee mua niin tyhmäksi, että mulle voi valehdella tosta noin vaan!”
“No mikä vittu sun oma nimes sitten oli?” mä kysyin. Riley valehteli aina nimensä tytöille, mä en tiedä mistä se johtuu. Ehkä se oli saanut idean Basiasta. Tai sitten se oli etsintäkuulutettu tai jotain.
“Rye Renton.”
Mä ja Bash revettiin nauramaan. Hulvaton juttu! Rileykin nauroi vähän, mutta se ei jaksanut kauaa. Me taas ei pystytty lopettamaan vähään aikaan. Rye Renton tulee kahdesta kirjasta - Sieppari ruispellossa ja Trainspotting - jotka on ainoat Rileyn ikinä lukemat kirjat (tai niin se väittää, mutta mä luulen sen olevan hevonpaskaa). Se oli oikeastaan aika jännä juttu, koska Basia rakastaa Siepparia. Sillä on se mukana laukussakin ja se on meidän yhteiselon aikana lukenut sen kymmenen kertaa. Mä en henkilökohtaisesti tajua sitä kirjaa, siinä ei ole mitään itua.
Mutta joka tapauksessa, mä puolestani jouduin 10-vuotiaana terapiaan, kun mä olin lukenut Trainspottingin ja ottanut siitä vähän vääränlaisia vaikutteita. Mutta mä en halua puhua siitä sen enempää.
Ja toi Rye Renton on Rileyn keksimä lempinimi sen pikkuveljelle (jonka oikea nimi on Garvin), mikä on sekin aika helvetin mahtava läppä. Riley on oikeasti maailman viimeinen ihminen, kenen uskoisi antavan jotain vitun lempinimiä!
“Bash, leikkaa mun hiukset”, Riley sanoi kun me oltiin lopetettu nauraminen.
“Hä? Eihän ne oo edes korviin asti vielä!”
“No siks just, ettei vittu menekään!” Riley vastasi ja katsoi mua. Sen piti ainakin kerran viikossa päästä vittuilemaan mulle mun tukastani. Se ilmeisesti luuli etten vielä tiennyt, että sen mielestä mun tukka oli oksettava.
Basia alkoi leikellä Rileyn hiuksia ja mä katselin pesukoneen päältä kuinka palasia sen sotkutukkaa varisi Basian shortseille. Sitä ei ollut kiva katsella, jos totta puhutaan. Mä tumppasin röökin pesukoneen päälle.
“Mistä toi sun silmän alla oleva jälki on tullut?” mä kysyin Basialta.
“Oon kelannut, että mulla saattaa olla seksiriippuvuus”, Riley sanoi ennen kuin Basia ehti edes avata suutaan. Riley on aina niin vitun huomaavainen.
Me vilkaistiin Basian kanssa toisiimme. Maailman keskipiste-Riley.
“Jaa jaa”, sanoin. Mua nauratti.
“Ihan tosi”, se innostui. “Mä panen kaikkia.”
“Niinhän sä teet”, Basia virnisti Rileyn selän takana.
“Sun pitäis olla asiasta pikkasen kiinnostuneempi”, Riley sanoi.
“Okei. Yritän”, Basia vastasi. Tunsin, että se kääntyi katsomaan mua mutta jotenkin en yhtäkkiä pystynyt katsomaan takaisin.
Riley ei sanonut siihen enää mitään. Me oltiin kaikki hiljaa, kuunneltiin röökinsavussa sitä ärsyttävää hurinaa, mikä lähti pesukoneesta.
“Meiltä alkaa loppua rahat”, Basia sanoi hetken päästä ja seurasi pesukonetta.
“No sitten hankitaan lisää”, Riley vastasi sille. Se oli levittäytynyt siihen lattialle silmät kiinni.
“Mä en ainakaan enää rupea varastamaan. Joku kaunis kerta mä jään kiinni”, Basia jatkoi. Mulle tuli jostain ihme syystä hyvä olo, kun näin sen olevan oikeasti ärsyyntynyt Rileyhyn.
“No mene töihin sitte”, Riley vastasi.
“Haista paska!” Basia huusi. Siinä vaiheessa Riley vaivautui jopa avaamaan silmänsä, muttei silti näyttänyt mitenkään vähemmän-apaattiselta. “Sä et edes tajua sitä, että mä teen kaiken sulle! Mä hankin sulle viinaa, röökit, bileet ja vittu pesen sun kuteetkin vielä!”
Riley oli taas sympaattinen oma itsensä ja alkoi nauraa. Pesukone lopetti hurinan.
“Sä puhut mulle ihan kuin olisin sun aviomies.”
Basian silmissä kiilui pettymys, kun se katsoi Rileytä. Mun oli vaikea ymmärtää miksi, koska Rileyn paskamaisuus jo tiedettiin. Se oli ilmeisesti ylittänyt rajan nyt, koska hetkessä Basia oli noussut ylös, tunkenut laukkuun kaikki märät vaatteensa ja marssinut pesulan ovelle. Se kääntyi meihin väsyneen ja vihaisen näköisenä, sanoi halveksuen “naikaa toisenne” ja painui ulos.
“Vitun hienoa toimintaa”, sanoin Rileylle.
“Se tulee vielä takas”, Riley vastasi apaattisesti. Mä olisin voinut lyödä vetoa, että sen kasvoista olisi näkynyt katumus, edes vähän. Mutta ei, se näytti niin apaattiselta, että se pelotti mua.
“Okei ja mitä jos ei tulekaan? Se on kokonaan sun syytä, jos se ei tule.”
“Mitä sä siinä oikein tenttaat? Se tulee takas ja sä tiedät sen. Se itsekin tietää, että se tulee takas. Rauhotu. Dorka.”

Down-unders, osa VIPerjantai 29.06.2007 18:58

Mulla oli ihan mieletön kylmä ja vedin paidan päälle samalla kun laskeuduin portaita Coreyn perässä. Riley istui siinä lattialla pukemassa, sen silmät oli kuin narkkarilla.
“Löysit vaattees” Corey tokaisi sille.
“Joo”, Riley vastasi ihmeen käheällä äänellä.
Sytytin tupakan ja avasin sen kämpän jääkaapin. Musta oli jotenkin tosi säälittävää, että vaan me kolme oltiin hereillä. Osa oli kai jo painunut helvettiin sieltä, koska kello oli sentään jo yhdeksän (viittä vaille, oikeastaan). Kaikkialla oli hiljaista, kuulin vaan kun Corey jotain korotti ääntään Rileylle toisella puolella taloa. Otin jääkaapista tuoremehua, kaljaa, kurkkua ja maapähkinävoita. Pöydällä oli paskaisten lautasten ja lemuavien viinapullojen lisäksi patonki ja survoin senkin laukkuun. Aika säälittävää, tiedän kyllä. Mutta se on mulle elämäntapa.
Corey tuli keittiöön rööki huulessa. Riley tuli sen perässä niinikään rööki huulessa, molemmat näytti kärsivän helvetinmoisesta krapulasta ja Riley näytti siltä kuin sen reppu olisi painanut jotain parisataa kiloa.
Mulla oli helvetinmoinen morkkis. Ihan helvetinmoinen, ihan tosi.
“Mennään”, Riley sanoi.
Me mentiin.

Oli jotenkin ihan helvetin surkuhuvittavaa kävellä taas moottoritienviertä ilman mitään havaintoa siitä missä seuraava bussipysäkki on. Pojat käveli ihan mielettömän hitaasti, ne vaikutti niin kipeiltä ja väsyneiltä etten viitsinyt siinä alkaa hoputtaa niitä. Laahasin itsekin jalkojani ja katselin miten vaatteet pölyttyi rumiksi. Vaihdoin farkut shortseihin ja vaihdoin paitaa. Mun on kohta ihan pakko pestä vaatteeni ja kengätkin.
Aurinko paistoi jo kirkkaana ja kuumasti. Se paistoi niin kuumasti, että se alkoi tuntua jo sairaalta.
Me oltiin kaikki tosi hiljaa - kuten aina tällaisten iltojen jälkeen. Mielenkiintoista kyllä, musta tuntuu että ihan eri syistä. Riley oli hiljaa kai sen takia, että jos se olisi avannut suunsa se olisi luultavasti yrjönnyt. Sillä oli varmaan ihan paska olo siitä heroiinipiikistä jonka se paska työnsi itseensä eilen. Mä en puhunut mitään koska olin niin helvetin vihainen - en Coreylle, tietenkään. Ja Corey pysyi turpa kiinni sen takia, että sillä oli rööki suussa koko helvetin ajan. Ihan totta. Koko ajan. Se tuntui olevan vihainen. Se ei oo hyvä juttu, Corey-viha on hirveintä maailmassa just sen takia että se on niin vitun harvinaista.
“Bussipysäkki”, Corey sanoi yhtäkkiä s suhisten jostain mun takaa, rööki suussa.
Tien toisella puolella oli bussipysäkki ja vielä penkillä ja katoksella varustettuna. Vittu että meitä hemmoteltiin. Riley ei vilkaissutkaan autoihin vaan marssi suoraan tien poikki siihen pysäkille. Ääliö. Se valtasi koko penkin asettumalla siihen makaamaan. Istuin Coreyn kanssa asfaltille. Maa oli täynnä räkäklönttejä ja purkkaa. Niinhän ne aina.
“Ei sitten tainnutkaan sataa”, Riley totesi vikisevällä äänellä.
“Jep”, mä sanoin. “Ja Riley, jos sä vielä kerran kosket siihen paskaan, mä lähden vittuun täältä. Mä en aio ruveta sietämään sitä enkä varsinkaan aio leikkiä mitään sun pelastajaas. Tajuutko?”
“Mä en kyllä vetänyt hepoa eilen”, se vastasi. Se kuulosti siltä kuin puhuminen oikeasti olisi sattunut sitä.
“Ihan vitun sama mulle, se piikittäminen loppuu! Okei?”
Siihen se ei sanonut mitään. Ehkä siksi, ettei se enää voinut puhua mutta tuskin se olisi mitään sanonut vaikka olisi pystynytkin.
“Voi perkelevittu!” Riley kirosi yhtäkkiä.
Joku lyhyt tyttö oli kävelemässä kohti bussipysäkkiä. Riley ei ollut niitä sosiaalisimpia tyyppejä ja sillä oli päähänpinttymä ‘omistaa’ kaikki mihin se koski. Se esimerkiksi ajatteli että jos se nukkuu kaksi tuntia bileissä jonkun sohvalla, se sohva on sen eikä muilla ollut oikeutta koskea siihen. Nyt se dorka ilmeisesti käsitti omistavansa tän bussipysäkin.
Ja oikeasti, sillä hetkellä kun se paska tuli niin lähelle että sen kasvot erotti, mä tosiaan toivoin että Riley olisi omistanut sen pysäkin. Mä helvetti soikoon tunsin ton tytön. Mä en vittu voinut uskoa sitä. Vivian Pope. Suurin piirtein hirvein ikinä tuntemani akka, ihan tosi. Ja mä sentään tunsin aika helvetin monta tyyppiä Chicagossa. Vivian oli mun luokallani siellä - luonnollisesti. Sieltähän kaikki vitun pikku paskat on lähtöisin.
Vivian oli just sellainen lyhyt, typerä blondi joka oli kropaltaan niin sopusuhtainen, että sitä katsoessa tylsistyi kuoliaaksi. Sillä oli leveä nenä ja järkyttävän ruma madonna-lävistys. Sen silmät oli tosi kauniit mutta siihen sen ihmeellisyys jäikin. Se kuunteli paskamusiikkia, luuli osaavansa vatsatanssia ja liikuttui kyyneliin jos sai kokeesta erinomaisen. Dorka.
“Uskomatonta! Ba -”
“Basia. Joo”, kiirehdin vastaamaan. Tuo pikku paska tietää mun oikean nimeni, oltiinhan me samalla luokalla ja kaikkea.
“Mä en uskonut näkeväni sua enää! Uskomatonta!” se hihkui ellottavan tekopyhänä.
Corey ja Riley tuijotti mua ja mulkoili välillä Viviania. Se ei tainnut ihan vastata niiden mielikuvaa mun Chicagon-elämästä.
“Joo”, mä sanoin ja sytytin tupakan. Vasta siinä vaiheessa Vivian huomasi Coreyn ja Rileyn, meidän likaiset vaatteet, reput ja sen koko tilanteen. Se ei tainnut pahemmin vaikuttua tajuttuaan että me kolme oltiin samaa porukkaa.
“Ai, sulla on seuraa. Hurmaavaa!” se hymyili niin, että hammasrivistö näkyi, hyi hemmetti. Sillä oli molemmilla puolilla hymykuopat. “Esittelisitkö meidät?”
“Ihan sama. Pojat, tässä on Vivian Pope, me tunnettiin Chicagossa. Vivian, tässä on Riley Norton ja Corey G.”
“G?”
“Joo.”
“Onko se niin kuin lyhenne jostain?” se kysyi Coreyltä.
“Joo”, Corey töksäytti tupakansavujensa takaa.
“Okei”, Vivian sanoi ja näytti loukkaantuneelta. Se ei kai ollut tottunut siihen, että poikia ei kiinnostanut jutella sille. “Mistä?”
“Gallagherista.”
“Oi! Vähän kuin U2:n laulaja!” se hihkaisi.
Voi nyt jumalauta, kuinka vitun tyhmä täytyy ihmisen olla?
“Joo, ihan kuten Bono”, Corey sanoi.
Mä naurahdin, mutta Riley ei tajunnut vitsiä. Se ei ollut kovinkaan suuri musiikinkuuntelija - oikeastaan se oli musiikin suhteen täysi idiootti.
“Niinpä! Hauska tutustua!”
Pojat ei vastannut. Corey väänsi naamalleen jotain hymyntapaista, mutta Riley ei vaivautunut. Se sytytti ensimmäisen röökinsä pitkään aikaan ja katseli Viviania mahdollisimman halveksuen. Vivian katsoi meidän tupakointia hetken, sitten erityisesti mua ja lopulta raivasi itselleen istumatilaa penkiltä Rileyn vierestä. Riley näytti siltä, että se olisi voinut ampua Vivianin pään paskaksi.
“Mäkin tupakoin nykyään”, se ilmoitti mulle.
“Jaa.”
“Mitä sä muuten teet näin kaukana Chicagosta?”
“Mä en asu siellä enää.”
“Oi! Missä sitten?”
“Täälläpäin.”
“Onko nää jätkät sun kämppiksiä?”
“Juu.”
Vivianin aksentti oli tosi oksettava. Se oli muuttanut Chicagosta jotain vuosi ennen mua, näköjään tänne. Vitunmoinen tuuri mulla - en pääse Chicagoa pakoon edes toisella puolella maata.
“Mitä Chasille muuten kuuluu?” se kysyi ja kuulosti huolestuttavan paljon Rileyltä silloin kun se on päässyt vittuilun makuun.
Ihme, se haluaa tietää mitä Chasille kuuluu. Suurin piirtein kaikki halusi tietää mitä Chasille kuuluu - ainakin jos ne keskusteli mun kanssa. Siitä kaikki läpimädät chicagolaiset tunnisti - siitä kysymyksestä.
“En tiedä”, sanoin. Mä tunsin miten Corey ja Riley kyyläsi mua.
“Aijaa. Et oo ollut siihen yhteydessä?”
“En sitten minkäänlaisessa.”
Voisi luulla, että mun päällimmäinen ajatus oli se että Vivian on vitun rasittava kusipää, mutta oikeasti mä ajattelin vaan sitä, että Corey luultavasti osasi lukea meitä rivien välistä.

keskenTorstai 19.04.2007 19:51

1. Etunimi: jeremiah
2. Lempinimi: elina
3. syntymävuosi: 1990
4. syntymäpaikka: ulvila
5. horoskooppi: kalat
6. mies vai nainen: mies
7. Tämänhetkinen koulu: ulvilan lukio
8. Aiemmat koulut: vanhankylän koulu ja ulvilan yhteiskoulu
9. Asema: kuningas
10. Asuinpaikka: ulvila
11. Nettinimet: tuhat
12. Hiusten väri: vaaleenruskeet
13. hiusten pituus: melko pitkät
14. Silmien väri: siniset
15. parasta ulkonäössä: öäöä............................. ehkä olkapäät
16. pituus: 176
17. Näkyviä arpia: ojoo on
18. Silmälasit: ei
19. lävistyksiä: ei
20. Tatuointeja: ei
21. oikea vai vasuri: oikee

22. Ensimmäinen paras ystävä: ööö janne kai emt
23. Ensimmäinen palkinto/voitto: joku kirjotuskilpailu oisko ollu ekalla tai jotai
24. Ensimmäinen liikuntamuoto: ratsastus
25. Ensimmäinen oma lemmikki: briegel koira
27. Ensimmäinen konsertti: ööööö ei voi muistaa
28. Ensirakkautesi: daniel radcliffe =)

29. paras elokuva: the heart is deceitful, mysterious skin, little miss sunshine, transamerica jnejne
30. paras TV-ohjelma: prison break, frendit ja huippiz
31. lempiväri: ei mikää
32. Paras laulaja: no kurtilla paras ääni ainaki
33. Paras bändi: i dont care if you dont i dont care if you dont i don care if you dont care
34. Lempibiisi juuri nyt: youth groupin lillian lies
35. Paras ystävä: laura
36. Paras karkki: suclaa :
)
37. Paras urheilu: hyi urheilu
38. paras ravintola: evt
39. Lempivaatteesi: evt
40. Lempikauppa: evt
41. lempiaine koulussa: enkku
42. Lempieläin: valas =)
43. paras kirja: sieppari ruispellossa
44. paras lehti: trendi
45. lempikengät: kangastossut vm 2004

Tulevaisuudessa

58. haluatko lapsia?: ehkä joo
59. Haluatko naimisiin: no joo
60. Mille uralle menet?: evt
61. Missä haluaisit asua: seattle tai helsinki (area)
62. Auto: emt

parasta vastakkaisessa sukupuolessa

63. Hiusten väri: melko waeva
64. Hiusten pituus: sellane 10 sentist olkapäille on hyvä
65. silmien väri: siniset tai vihreet, ruskeista en tykkää yhtään
66. Hoikka vai tukeva: hoikka
67. Söpö vai seksikäs: söpö
68. Silmät vai huulet: silmät
69. Suukkoja vai haleja: emt
70. Lyhyt vai pitkä: pitkä
71. Humoristinen vai vakava: humoristinen
72. Romanttinen vai neutraali: romanttine
74. Herkkä vai äänekäs: miksei muka voi olla molempii
75. yhden illan juttu vai suhde: suhde, kyrsii noi yhden illan jutut
77. Häirikkö vai kiltti: kultanen keskitie ois kiva

oletko ikinä

78. Suudellut tuntematonta: joo
79. Juonut alkoholia: joo
80. Polttanut: joo
81. Karannut kotoa: e
82. murtanut luita: joo
83. Särkenyt jonkun sydämen: evt
84. Lyönyt jotakuta: joo
85. Puhunut paskaa selän takana: joo
86. Eronnut jostakusta: tavallaa
88. Itkenyt koulussa: e

Uskotko

89. Jumalaan: e
90. Ihmeisiin: e
91. Rakkauteen ensisilmäyksellä: evt
93. Ufoihin: e
94. Sielunkumppaneihin: öö nooooo en
95. Taivaaseen: e
96. Helvettiin: e
98. Ensitreffeillä suuteluun: waeva
99. Horoskooppeihin: puoliks

Vastaa totuudenmukaisesti

100. Onko maailmassa joku, jonka haluat, muttet voi saada häntä: joo

[Ei aihetta]Keskiviikko 21.03.2007 09:17

poliisi suuttui ja söin senkin
- Vanhemmat »