KAHDET JALANJÄLJET
“Uneksin eräänä yönä, että
kuljin Herrani kanssa
meren rannalla. Näin
silmieni edessä koko
elämäni kuin
filminauhalta. Jokaiseen
elämäni tapahtumaan
liittyivät kahdet
jalanjäljet hiekalla.
toiset kuuluivat minulle,
toiset kuuluivat
Herralleni. Kun katsoin
tarkemmin, huomasin
kuitenkin monia tapahtumia
elämässäni, jolloin
hiekalla näkyi vain yhdet
jäljet. Muistin, että ne
olivat elämäni
tuskallisimpia ja
vaikeimpia hetkiä.
Tulin epätoivoiseksi,
kysyin Herraltani: Kauan
sitten halusin lähteä
seuraamaan Sinua. Annoin
Sinulle kaikkeni ja Sinä
lupasit olla aina
kanssani. Kuitenkin
elämäni suurimmissa
tuskissa näen vain yhdet
jalanjäljet. Miksi jätit
minut yksin juuri silloin,
kun kipeimmin Sinua
tarvitsin?
Herra otti minua silloin
kädestä kiinni ja sanoi:
Hyvä lapseni. En koskaan
jättänyt sinua yksin, en
edes niinä hetkinä ,
jolloin eniten kärsit ja
olit epätoivoinen. Niissä
paikoissa, joissa näet
vain yhdet jalanjäljet
hiekassa, otin sinut
syliini. Yhdet jäljet ovat
minun jalanjälkiäni”