Ei sanat riitä kertomaan, ei ole yksinkertaisesti sanoja, jotka kuvaisivat nykyistä tunnetilaani.
Tuntuu, että kaikki sanat ovat liian laimeita kuvaamaan mitä tunnen.
Näin eilen pienen - tai suuren - ihmeen. Pienen kummityttöni, jota olin kauan odottanut ja malttamattomana jännittänyt. Reilun päivän maailmaa tutkailtuaan hän näytti vielä niin pieneltä ja avuttomalta, mutta silti niin äärettömän rakkaalta ja tärkeältä. Miten noin pieni voi saada aikaan näin suuren tunteen? Ei ole klisee sanoa, että lapsi on ihme - se todella on sitä!<3
Siskontyttöni tulee olemaan tärkeä osa elämääni ja hemmottelen sitä pientä niin paljon<3.
Kyllä tämä odotus oli sen arvoista <3.
*on ylpeä kummitäti*.