Amerikan mantereella vaikutti aikoinaan mies nimeltä Benjamin Matlock, periksiantamaton asianajaja, joka vei jutun kuin jutun vaikka läpi helvetin. Matlock vei voittoon huonoimmistakin lähtökohdista olevan vastaajan, ja vaikka oikeusjutut vaihtuivat aina ääripäästä toiseen, Matlockin menestyksekästä voittokulkua oikeussalissa ei voittanut ikinä mikään. Liekö sitten sattumaa ollut, että Matlockin päämiehiksi "osuivat" aina ne syyttömät syytetyt, mutta siinä onkin jo toisen filosofisen ajatuksen paikka.
Yksi asia on merkille pantava! Oikeusjutut vaihtuivat aina ääripäästä toiseen, mutta joka ikisessä jaksossa Ben Matlockilla oli sama, vaalea, vanha ja raihnainen pellavapuku. Pukupaidankin kohdalla Matlock oli yhtä kapeakatseinen kun tavallisimmatkin tavistallaajat, eli miehellä oli yllään aina valkoinen paita (HYI!), niin pöyristyttävän omaperäinen kauluspaidan väri kuin se onkaan. Kaulassa roikkui asukokonaisuuden värikirjoon sulautuva vaalea skraga. Eikä ikinä yhtäkään poikkeusta tähän asianajajan pyhään vaatekyhäelmään!
Eikö Matlock, sivistyneenä, etevänä, kultturellina, seurapiireissä, liikemiesten seuralla ja upseerikerholla muiden silmää tekevien parissa viihtyneenä sekä yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa opiskelleena ja oikeusoppineena varatuomarina tiennyt, että pukua työssään päivittäin käyttävällä voisi olla enemmän kuin se yksi puku? Ohjesääntö neuvoo omistamaan vähintään kolme (3) pukua, jos tuppaa tekemään töitä päivittäin puku päällä. On muuten hyvin odotettavaa ja todennäköistä, että yhdessä ja samassa puvussa päivästä ja vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen esiintyvä asianajaja alkaa hieman tympäisemään, ei pelkästään tylsän ja vankkumattoman ulkoprofiilin takia, vaan kaikki riepuun kerääntynyt pöly, lika ja hiki saattavat tehdä myös ehkä mahdollisesti hieman negatiivisen sivuvaikutelman, ehkä.
Pukupaitojakin saisi toki olla miehellä useampiakin, ettei oikeussalissa käryävän miehen hiki pahasti pääsisi oikeuskäsittelyä ja asianajajan ihmis- ja asiakaskontakteja häiritsemään. Ei ainakaan tiettävästi ollut kukaan muistuttanut tästä mahdollisesta asiasta hänelle itselleen... Entä käyttikö Matlock samaa vaaleaa kesämallista pukua myös Yhdysvaltojen talvessa? Ja missä välissä Matlockin vaimo ehti pestä ja silittää miehensä vetimet, jos Benillä on töihin todellakin vain se yksi, ainoa ja oikea vaatekerta??
Raha tuskin lienee ollut Matlockin pukuongelman kynnyskysymys. Menestyvän, maineikkaan ja oikeusjuttuja tehokkaasti voittavan asianajajan uskoisi ansaitsevan melko hyvin, vähintään niin hyvin, että voisi ostaa puvun vaikka jokaisena työpäivänä.
Ja miksi Herra Matlock käytti vain sitä yhtä rupuista pellavapukua, kun Yhdysvallat tarjoaa kulutuksen mallimaana kaikista laajimman ja edullisimman vaatevalikoiman. Yhdysvalloissa ovat esillä kaikki nimekkäät maailmanluokan vaatesuunnittelijat ja myös huippumuoti näkee ensimmäisiä päivänvalon säteitään Ranskan lisäksi Yhdysvalloissa. Matlock, kokeilisitko liituraitaa, vai miten olisi tavallinen musta puku?
Niinkuin jo edellä mainitsin, paitojakin suvaitsisi varatuomari Matlockilla olevan enemmän, ihan jo hälyttävien hygienianäkökohtien takia. Ja muitakin paitoja kuin valkoisia! Itse asiassa on outoa, että Matlockin pukupaita on edes pysynyt valkoisena, kun hän käyttää sitä joka päivä. On surullista, että jos kadun miehellä sattuu olemaan puku, hänellä on sen kanssa vain se valkoinen pukupaita. Ja niin jok'ikisellä spadulla, joka harvoin ja satunnaisesti pukua päällään käyttää, on häissä, ristiäisissä, kissanristiäisissä, oikeudenistunnossa tai muissa massatilaisuuksissa poikkeuksetta valkoinen kauluspaita. Ja kaikilla on kivaa. Kuinka omaperäistä!
Mutta eikö ansioitunut oikeustieteen maisteri Benjamin Matlock olisi suvainnut itselleen hankkia päivittäiseen käyttöön useampiakin paitoja ja solmioita, ja jopa erivärisiä? Puvuista nyt puhumattakaan. Ainakin hän suvaitsi itselleen lähettää asiakkailleen oletettavasti huippuasianajajille tyypillisiä, sikamaisen suuria asianajolaskuja.
Mahtoiko tuomariherra riisua pukuaan ja vaihtaa t-paitaan ja verkkareihin kotona olohuoneen sohvallakaan, jos tuo sama vanha puku on ollut noin rakas. Tiedä sitä.