IRC-Galleria

pjau

pjau

silmis kiiltää hulluus niinku lateksi

Uusimmat blogimerkinnät

Selaa blogimerkintöjä

Valot sammuksissa ja toivo kadoksissa
Tuntuu että kaikki mitä mulla joskus oli
Haihtuu pois savuna ilmaan ku verestä alkoholi
Kyllä se jo pitäs tajuu että oon vaan kuolevainen.
Mä en tajuu tätä maailmaa
Miks se aina mulle aiheuttaa pahaa?
Siks alkaa välil himmentyä elämäni halu vaan
Ei kukaan mua voi auttaa eikä varmaan suostuiskaan
Ei vaikka apua mä jonkun korvaan kuiskaan
Mut on aina jätetty yksin joka vitun kerta
Luulen et mun vuoksi enkelitkin itkee verta
Miksei kukaan edes yritä ikinä mua ymmärtää
Kaikki lähtee pois eikä mun vierelle jää
Mitä mä oon tehny ansaitakseni tän
saanut sydämeeni ikuisiksi ajoiks rei'än
jonka läpi tuuli virtaa kylmää ilmaa jäistä viimaa
ei auta edes lasoli tai viiva saati viina
Tätä pahaa oloo purkamaan ei pysty yhtään mikään
mun sisälleni pahuus on jo alkanut vaan itään
Sitä pääse pakoon ei se mut jo tappo miltei
lähdin pois jo melkein melkein kuolin sen tein
Ehkä parempi ois olla mulla jos mä saisin rauhan
Sielulleni ettei tarttis kantaa mustaa surunauhaa
takiani myöhemmin koska tiedän et se hetki
Tulee vielä kuitenkin kun päättyy elämäni retki
Joka päivä pelottaa aina enemmän kun eilinen
huomisenkin osaan nähdä paremmin ku eilisen
peilikuvasta mä omii kasvoja en nää
näkyy vaan synkkä menneisyys myös pelkkä usva häämöttää
Tulevaisuus pelottaa vaikkei kyllä saisi pelkää
Vaik' viiltäisit auki ranteesi ei vastausta löydy

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.