Viime talvena kävelin pitkin Neitsytkatua, olin kauppaan menossa tai sieltä tulossa. Oli iltahämärä. Päähän tuli tämä:
Kukaan täällä ei tiedä musta mitään
ne katsoo taivaankorjaajaa
Mussa itää pelko
ei oo mulle onnen antajaa
yhyy kuulostaa joltain mikkoskuustos-villeleinos-paulihanhiniemis-yölinnulta.
Keksin joskus myös jonku hienommanki jutun.. tai siis en keksiny vaan se vaan tuli päähän soimaan...
Mut syvässä viisaudessani en koskaan kirjottanu sitä ylös mihinkään.
""""""""""Jos vuodatat yhdenkin kyyneleen vuokseni, ei rakkauteni sinua kohtaan ole ollut täysin yksipuolista."""""""""""