IRC-Galleria

sitä joskus elämänsä alkutaipaleella luo itselleen tulevaisuudenkuvan, miten sen haluaisi menevän, itselläni se oli että haluan lapsia, mutta ensin saan ammatin ja sitten jossain vaiheessa tulee prinssi valkealla ratsulla, menemme naimisiin ja saamme kauan kaivatun lapsen, tai oikeastaan kaksoset joista toinen on tyttö ja toinen poika.....

ja kaikki jotka mut tietää ja tuntee ....niin tietävät myös sen että tää käsikirjotus muuttuu aina siinä kohdalla missä mentiin, toki sain ammatin ja sain sen kauan halutun lapsen(kudoin nutun 16v ja tein peruskoulun ysillä kastemekon, plus siskolle ja veljelle kollareita jne) Toki tuli tilanteita kun mun vanhemmat ei ollu musta ylpeitä ja isäkin sano ekan lapsen kohdalla kun ilmoitin sen tulevan että ******!!!! (ei julkasukelposta:D) ja toisenkin kohdalla tais toistaa tämän ilonosotuksen, vaikka on se varmasti aina kuitenki lapsenlapsista iloinnu, ajatteli siis mun parasta, kyllä te tiiätte miten vanhemmat haluais kanssa niit muroperheitä lapsilleen ja kun se ei niin mee ni voi sitä pettymystä:D(kolmannen ja neljännen kohdalla se ei tainnu jaksa sanoo enää mitään:) oonhan mä saanu hyvitykseksi suunnitelmien mönkäänmenemisestä neljä lasta ja se prinssikin tuli vähän myöhässä, eikä suinkaan hevosella vaan kotiinkuljetuksena:D

JOtenki me tullaan ennenpitkään sekin asia kokemaan myös itse, ainakin mä oon tooooosi onnellinen jos mun lapset , kaikki ne neljä, elää elämänsä niinku mä oon aina salaa toivonu ja niin kun olisin omanki elämän halunnu menevän:D toki me ihmiset ollaan niin sopeutuvaisia et jos ei suunnitelmat toteudu niin ollaan sitten siinä, ja yhtä onnellisena, jos ei onnellisempana, vai?

Tänään mä pohdin näitä koska tää mua jotenki tänään kosketti.....jotenki mä toivoin mun lähimmäiselle jotain muuta, mut sitten oli vaan katottava peiliin ja aateltava et ei ne aina mee niin.....vihalla ja katkerudella ei me mitään täällä saavuteta, nautitaan siis siitä mitä meillä on ja ollaan onnellisia niin paljon kun se on mahdollista, aina tietty elämään kuuluu jotkut onnettomatkin päivät ja päivät jotka satuttaa ja on vähemmän ilon täyttämiä.

lukekaa tää mun pohdinta oikein, niinkuin mä oon sen ajatellu:D

mä olen tyytyväinen mun elämään ja mun lapsiin, mun lähimmäisiin, kiitos siitä niille joille se kuuluu<3, meille sanominen; rakastan sinua on ollu aina vieras, tai mulle ainakin, mut nyt mä sen haluan sanoa, rakastan teitä: lapset, mies, siskot, veljet, äiti, isä.......

ja arkipäivän asioihin:D

mikko on todella kipeä, mulla meinas voimat ehtyä kun se oli niin kärttynen ja ei mikään oikein ollu hyvä....julia rupee oleen jo parempi, petyin taas sairaanhoitoon, kun lääkärit on silleen , lapsi ollu 2pv kipee, mitä sä tänne senkaa tuut:O minne mä siten meen kun mun huoli on suuri:( ????? pohdin jo et jos menis yksityiselle, siellä ne ottaa ainakin maksavat asiakkaat hymyssäsuin vastaan:D

mun pienemmän pikkuveljen pitäsi kirjottaa oikeesti mallia, juoppohullunpäiväkirja, omista nuoruusvuosistaan, niin hauskoja juttuja se kerto yläasteelta tänään(opettajien mielestä ne tuskin oli siihen aikaan kivoja tai äidin:D)...sinä sai nauraa ihan maha kippurassa:D

jumalan kämmenellä ei pelkää itseään;)

nallet talllustaa, mustikoita poimimaan.....karhu sen syö nam nam:D

karhut tulkaa auttaa ettii palikat, nallet tallustaa, järvenrantaan onkimaan, löysi palikat.....otetaan kaveriksi postipate....nallet tallustaa mustikoita poimimaan:D

julia on siis kipee, mutta ei kuitenkaan niin kipee ettei jaksaisi laulaa....siitä tosta lapsesta aina tietää että sen on hyvä olla kun se alottaa aamusta laulamaan ja illalla lopetta:D

siis luen omaa päiväkirjaa ja ihmetelen kuka sen on kirjottanu:D

julia ja mikko on kipeenä...julia ei siis pääse kerhoon huomenna:( ja kuinka se on sitä odottanu...puhuu kuinka siellä on liukumäki ja keinut(ei ees oo käyny) kait se on nähny ennenenen joka ei oo tottakaan....mutta pääsi se annelle yöksi ja se oli sille tärkee juttu, se kun ei oikein yksin oo ollu missään..ihanaa saada olla vaan ainokainen:D kiitos anne että jaksoit ottaa, vaikka oma-aloitteisesti sä sen sinne otitkin:D

oonko mä jotenki kiukkunen kaikille nykyään??? musta tuntuu et mä oon sanomasa jotain...hyvää tai pahaa....kertokaa jos oon ärsyttävä:)

mikko nousi tänään seisomaan, iik, mun vauva, onneksi en ollu kotona ja nähny, ois tullu kriisi:D

2 yöta ja koulut alkaa...nopeesti on menny tää kesä....vielä olis yks reissu tekemättä, jos vaan lapset tulis terveiksi niin päästäs ritun mökille, merenrannalle...kalastamaan ja saunomaan ja puuhaileen muutakin mukavaa....

julia laulaa, puuhamaa, on kiva maa, puuhamaa on hauska maa, siellä kaikilla lapsilla on mukavaa....:) keksi siis ite uuden mainoslaulun puuhamaalle:D pitäsköhän myydä se niille hyvään hintaan??

tuliko eilen valvottua liian myöhään, niin tuliko, sano se;)

mikko heräili useesti ja ihana mies kuorsasi taas niin et kortteli tärisi:D kait sillä on mustelmia kylki täynnä mun törkkimisestä....

olispa mullakin niin hyvät unenlahjat...kiva kuunnella samaan aikaan pojan mölinää sängyssä ja miehen kuorsausta....yökonsertto:D

raksu on ihan sekasin, tekee ihme pöyrähdyksiä tuossa matolla....ja on kauheen kiinnostunu näistä pienistä....meni ihan julian selkää vasten takajaloilleenki:O pepe on sen kesyttäny meijän poissaollessa:D (se on sis toi meijän kani, se raksu)

lapsille varmaan pitäs jotain koulutarvikkeita mennä ostamaan...kouluthan alkaa jo tiistaina ja julialla alkaa maanantaina kerho.....sehän on nopeemmin ku ehdin huomatakkaan

Julia pääsee kummiTÄDILLE lauantaina yökylään ja se odottaa sitä kovasti, laskee siihen päiviä ja sitten laskee siitä päiviä kerhon alkamiselle, jännät ajat siis julialla:D

kiitos siskolle joka pesi mun 2 mattoa, toisella on jo kakkaa ja pissaa:D

tytöt, koska mentäs terassille, kesä on kohta ohi ja jos mä en ehdi terassille joumaan sitä yhtä huurteista niin yksi mun unelmista on taas särkynyt:D mahdankohan mä siihen unelman toetutumiseen siten romahtaa, hahahahahtää nyt on elämässä se tärkein juttu, vai??

nyt mulle yrittää tulla tuollainen 9,5kk vanha poika assistentiksi tähän, joten, se on moro,

viettäkää oikein ihana päivä ja olkaa onnellisia jos olette terveitä ja pohtikaa ja iloitka lähimmäisiä, se on kaikkein paras aarre tässä elämässä, ihmiset ne tekee sisällön tälle elämälle, ei materiaali.

menin tilaamaan nettikaupasta vaatteita eräältä ruotsalaiselta vaatekauppaketjulta, ja joo, tottahan toki kun oli kassan aika niin olihan niille pukannu joku huoltokatko sitten päälle just silloin, no jäin sitten tänne lueskelemaan ihmisten päiväkirjoja ja sain todeta et niissä on jotain muuta ku omia ajatelmia, kaiken maailman testejä ja kiertoveistejä, mitä v**n päiväkirja se sellanen on *äimistelee*
no sitten aika meni umpen ja yritin jälleen mennä sinne perhanan kassalle,ni eikös se toimi vieläkään vaikka lupasivat siinä että puoleen mennssä, kait mä sitten kuljen näissä vanhoissa rytkyissä lopunki kesän, tai jos vaikka menis alepasta ostaa jätesäkkejä ja kulkis niissä, hiki valuis vaan säkin alta, ei tarttsi ostaa ostoskanavalta mitään laihutusvempeleitä kun rasva vaan tirisis pois:D
pitäkööt ruottalaiset rytkynsä, mua ei huvita enää mikään

*lääkkeet ottamatta*

lähden nukkumaan ja aamulla alepaan:D

en voinu korjaa loppuja kirjotusvirheitä kun onnistuin painaan sitä nappia joka korjaa tekstin ja en löydä tästä enää mikä nappula se on niin jäi nyt noin...yrittäkää ymmärtää....

leirillä mentiin lastenkaa merenrannalle hieman kävelylle, nähtiin siellä pieni meduusakin joka oli siis näkemisen arvoinen juttu, nooh, puhelin mulla siinä soi ja serkku soittaa päräytti (sitä voitte sitten ihmetellä kuka niistä kun niitä on muutamia;)) no rupattelin siinä jussin kanssa muakavia kun lapset temmelsi vedessä, no siinä oli sitten sellainen loiva kallio, ohjasin lapsiani ett' älkää menkö siihen, se on liukas....noh, ajatuksissani meninkin sitten siihen hieman itse ja kuinkas ollakkaan kaaduin, jaah, no ei siin mitään, valkosilla kapreilla oli sitten polven kohdassa levää, ja menin rantaan ja naureskelin lapsille että siinäs näitte mitä siinä käy:D no kyynerpää aukes ja enneku ehdin huomata sitä verta oli niillä mun valkosilla housuilla, huoh...julia pissi sitten housuunsa....silleen onnistunut rentouttava kävely rantaan:D noh kaivelin sitten vielä illalla hakaneulalla isovarvastanii, joka oli täynnä haavoja ja niissä oli tietty kiviä vielä sisällä....että sellasta.....mutta oli kaunis päivä ja ihana meri!

t.tapaturma-altis

töttöröö....taas on reissu tehty ja huh huh mitä menoa, siellä mentiin sitten peräsuoli pitkänä omien ja lasten ohjelmien perässä mutta voi...niin antoisaa....vaikka oli kallis siihen nähden minkä hintaisia leirejä on tultu käytyä mutta voi että, niin hyviä aiheita, miten ihmeessä saisin imettyä itselleni ne kaikki niin maniot lapsenkasvatus asiat....ai että mä ihailen sitä vetäjää...miten niin viisas...ja osas puhua täydestä sydämmestä, niin aidosti.....voi kun oisin sellainen, niin viisas......kehui myös mun lapsia, kuinka ne osaa käyttäytyä hyvin....rasmuskin oli kysynyt käytävällä, anteeksi mutta tiedättekö missä täällä olisi vessa, (kait sillä oli kauhee paskahätä, hahahahh)

julia pissas ja kakkas sielläkin taas housuun ja mä paasasin sille vessassa kauheen palopuheen, pitkän tovin kuluttua yksi äiti tulikin sitten sieltä toisesta vessakopista, kait se kyllästy siellä istumaan ku varmaan odotti et me lähettäs ettei paljastus et se oli siellä:D vakoiliko vai pelkäsikö tulla ulos? tiedä häntä:D

ihanaa oli tavata uusia ihmisiä ja nähdä erillaisia perheitä (jotta voi tottakai pustella päätä miten ihmiset on niin kulissin takana):D mä menin ja rikoin ne kertomalla miten tää elämä oikeesti menee ja ne mietti itsessään, miten toi uskaltaa sanoa noi asiat ääneen:D, mua ei pidättele mikään, tietäkää se ja uskokaa; sellasia muroperheitä ei ole olemassakaan jossa kaikki on hyvin, niin hyvin et ei IKINÄ olisi sellaisia hetkiä jolloin ei tekisi mieli paiskoo lapset ja ukko ovesta pihalle.....ja kaikki muka on aina rauhaisaa.....mua ette pysty fuulaa:D

uskokaa tai älkää ni mä vakavasti voisin harkita kasvissyöjänä olemista, tosin jonku pitäs valmistaa mulle ne ruuat;) syötiin neljä päivä pelkkää kasvista....ja se oli jopa hyvää...ja ei muuten ollu mitään ongelmia mahan kanssa, tuli nautittuu ne tarvittavat kuidut ihan automaattisesti ja jaksokin paremmin, vaikka ei ne mitään laihdutusruokia varmaankaan ollut, luulisin, ei ne mitään vetisiä ollu joten kait ne oli upotettu juustoon ja muuhun rasvaan.

en löytänyt vieläkään jumalaa vaikka olin yhteiskristillisenkoulun järjestämällä leirillä.

on kivaa kun on kavereita jotka käy kylässä

on kivaa kun on kavereita jotka jaksaa soitella mulle

on kivaa kun on kiva koti, kivalla paikalla ja kivoja naapureita

on kivaa kun on sisko joka pesee mun mattoja:D

on kivaa ku mies jaksaa mun kiukuttelua:S

on kivaa kun on kivaa:D

on kivaa kun voi lörpötellä liru laruja

on kivaa olla sekasin.....hahahahah, syntymähumala

jaa joo ja on kivaa kun kohta on synttärit ja sitten lahjax saan BB alkaa telkusta:D

ja teillä on varmaan ihan kivaa lukee tätä ja pustella päätä, buhahahah, hajotkaa!! mitäs urkitte mun päiväkirjaa

plääh....mistä sais innostuksen vähän laihuttaa....kiloja on taas kertyny ton ihanan imetyksen myötä riittävästi, saman verran ku raskauden aikana, hahahah, näin mulle aina käy, luulin et ku neljäs syntyy ni ei ehtis enää niin syömään mut toisin kävi:D sille löytyy tällä mammalla aina aikaa.....ja teen sitten niin hyvää ruokaa että sitä pitää syödä silmät ja korvatkin täyteen:D no kaikki aikanaan.....lihavat on lepposia:O (läheiset vois väittää ainakin mun osalta toisin)

jokohan kohta ton imetyksen kokonaan lopettas, raaskisko, mikkohan on vasta kohta 10kk, ennätystä tehdään meijän perheen lasten osalta....aika vähästä tissuttelu on....mutta se on kuitenki meille tärkeetä, mulle ja mun vauvalle:D

ens viikolla lastenkaa leirille....taas pois täältä, tänä kesänä meillä on reissua piisannu, kiitos vaan kaikille ihanille ystäville jotka on kutsunu meijät mökeilleen, on ollu ihanan reissutäyteinen kesä...se sopii mulle...oisin taas nuutunu muuten tänne kaupunkiin....

mikko heräs päikkäreiltä, must go, työt kutsuu siis:D

tai oikeastaa niin kiltti, liian kiltti ja siksi sitten niin loukattaviss ja sitten kun on kiltti ei voi toiselle sanoa et sä loukkasit mua ja etkö sä vois ees kiitos sanoa jos mä oon sulle kiva....onneksi ystävät voi valita.....mutta mua on siis loukattu...siinäs sitten näätte jos on lahtinen hiljanen et sanottavat on sanottu.....hiljasex pistää....


Ratassairaus on taas valloillaan, ostaa myy ostaa myy....kunnes löytää ne oikeat, nyt luulen löytäneeni, en vaan miehelle ees uskalla kertoo et huomenna taas noudan uudet...käytetyt....mut joo, naapuritki mulle jo ilkkuu...väliäkös sen:D kunhan saan sairastaa...loppuuhan se aikanaan kun on lapsi jo sen ikänen et se ei enää rattaita käytä:D onneksi meitä on muitakin, jokos rakkaat potilasystävät perustetaan se irti ratas-sairaudesta kerho:D vai ei sittenkään kun sitten ei sais enää harrastaa:D nyt nukkumaan....öitä