IRC-Galleria

joo, no ei kauheen hyvä mieli ainakaan näin 3.12 aikaan ainakaan:(
meinasin kävellä kotiin mut tuli karamalmin risteyksessä pupu pöksyyn ja sattu taksikin paikalle ni korotelin sillä kotiin...

huoh....

´mä rakastan mun miestä, mä en haluu mitään muuta

mieheni sanoi että taas:D mahtaako mulla oikeesti olla joka perjantai joku kriisi, hahhah, löytysköhän siihen täsmälääkitystä:D

nooh...heräsin aamulla siihen (siis viimisen kerran) kun julia huus "äiti mikko on kakannu lattialle" eli, mieheni kyllä mut herätti lähtiessään töihin ja oli riisunut vaipan pojaltamme mutta unohtanut laittaa uuden ja minä nukahtanut uudelleen....onneksi ei käynyt muuta kun villamatto paskassa, mutta tuli muuten noustuu nopeesti:D no päänsärky oli alkanut yöllä ja aamulla oli siis taas pääkipee..onneksi oli taas paljon kahvia valmiina pannussa kuumana:D

join kahvit....nettailin.....vai mite se sanotaan "einörtiksi" :D

kuorin 3kg perunoita, sain ajatuksen eilen auttaa kaveria kun sillä on ollut vauva sairaalassa, että tein niiitten perheelle 4l nakkikeittoa lounaaksi ja omalle perheelle 2l, lisäksi leivoin vielä korvapuusteja joita jakelin: naapuriin kun se hoiti mun lasta joka nukku rattaissa sen 20min sen takapihalla kun hain annen koiran meille leikkimään päiväksi ja siis annoin annelle ja erkalle pullia matkaeväiksi salaiselle reissulle;) ja sitten vein vielä sille kaverille piristykseksi ja kylkiäisiksi sille nakkikeitolle ja paranepian-vauva kortin kera:D

nyt on sitten hyvä mieli...

toisessa hetkessä oon kuitenkin surullinen erään ihmisen vuoksi, mutta sitä ei voi paljastaa kokomaailmalle...mä toivon että se ihminen (joka on mulle läheinen) tekis kuitenkin oikeat ratkaisut tässävaiheessa , itsensä, läheistensä ja erään pienen sydämmen takia, koska jos tällähetkellä ajatellaan itsekkäästi, se kostautuu sille joskus niin pahasti, et sitä isoa sydäntä ei korjaa enää mikään...niin paljon on satutettu ja johdettu väärään....vaikka ajatus on kaunis...mutta ei elämä mee niin että voi jonkun elämän omia itselleen .....jos sen nyt näin voi ilmasta....

mulla on täällä pieni koira...toivottavasti mä osaan pitää sen tyytyväisenä ja hengissä klo 22 asti:D
lähteepähän oma koirakuume;)

tekis mieli baariinki mennä...mut mut....kait mä jaksan oottaa vielä kuukauden ni pääsen laivalle...

tänään mun tekis mieli piilottaa kaikki kirjotukseni, mut en osaa, hahaha, haluan varmaan hetkelisesti rakentaa sen kulissin mitä jotkut jaksavat pitää ainavaan yllä, sen repeytymättä....epäaito olo siis kun ei halua levittää sydäntänsä kaikille, lisäksi kun muistin että täällä on niitä ihmisiä jotka on epämiellyttäviä mulle, siksi en halua että ne pääsevät syvälle muhun....inhottaa ihan....mutta mitäs oon kirjottanu tänne kaikkea. ne on siis nyt julkisia:D

lunta sataa...nautitaan vielä siitä...

mikolla taas ripuli....

muuten elämä rupee palaamaan raiteilleen....kunnes se taas suistuu:D

naisen mieli vaan on niin syvä, jos sä sinne jotain kaadat sun tarttee tehdä ihmeitä jotta saan sen korjattua, jää pettymystä, epäluuloa, kaipausta, katkeruutta...ja kuinka mies voi tän kaiken sinne kerran istuttaessa mitenkään kitkeä, se on kuin rikkaruohot, hetken näkymättömissä mutta muutaman päivän jälkeen taas rehottaa valtoimenaan...miksi rakkaudelle ei käy näin, ihan hoitamattaan se rehottas, ei , rakkaus on taas kuin kalleimmatkin kukkaset, vaativat paljon hoitoa ja kosketusta jotta ne jaksavat kukoistaa....ja ne rikkaruohot pitää siitä juurelta poistaa, muuten ne syövät kauniin ruusun juurilta kaiken energian ja ruusu hiipuu hiljalleen pois....

no eilen oli ystävänpäivä, kiitos mua muistaneille....eräs ystävä ei laittanut ees tekstiviestiä, mietin onko sulla kaikki hyvin, kuulin kyllä, että hänenkin elämässään on tapahtunut luokkauksia ja koska on niin tärkeää pitää perhekulissia yllä, niin siitä ei voi ees puhua niille jotka ovat luulleet kuuluvansa lähimpiin tämän ihmisen elämässä...että joskus elämä vaan tekee niinkin kipeää....

ehkä mä yritän iloita omista saavutuksista, siitä että oon laihtunu 15.8kg, mulla on parempi olla......ja yritän iloita siitä että ME tytöt, HEI!!!siis me tytöt ja niin siis serkkuni mies myös, lähdetään LAIVALLE, juhuuuuuu ja sitten ME tytöt, HEI!!!siis me tytöt lähdetään hotelli vantaaseen bilepakettiin ja nämä kaikki HUHTIKUUSSA!!!! kait mun positiivisuustavote on sitten nää...kun ei muutakaan ole....

olen kuin pieni lapsia joka kaipaa lähelleen turvaa ja rakkautta....ja käyttäytyy kurjasti kun ei sitä saa....ainakaan mielestään tarpeeksi paljon siihen kurjuuteen:D

päivän sana:

tunteet ei mene samaa rataa, tiedän sen, haluisin vaan että kerrot että rakastat edes vähän, se riittää....

pakko palata hommiin...viikonloppu "vapaata" siis vaan yksi lapsi kotosalla, olis oiva mahdollisuus viettää sellasia hetkiä jota on kaivannut...voi kun joku tekisi mulle sen vaan valmiiksi....taidan saada aikaseksi itse, en mitään....

elämä on....

serkku pyysi baariin, ei oo rahaa, auto nieli eilen omat ja varastetut, eikä mua ois ees kiinnostanutkaan...ihme kyllä vieläkään....

ja sen arvata saattaa mitä se meidän perheen unirauhaan vaikuttaa:S meinasin kyl tänään pistää tuttipullot kassiin ja ulos täältä, nyt riittää herran pelleily sen maitopullonsa kanssa ja se kuseminen sitten vastapainona niin että vaipat ei piisaa...karu linjaus:D

täällä mä taas kotona mätänen, ei tullu lähettyä aamusta mihinkään, kohta syödään ja lähetään kerholle kipitteleen ja mikko käy päikkäreille, hitto että se taas kieku useesti yöllä, mikä lie eroahdistus ku ei sille hampaitakaan pitäs tulla...mutta raivostuttavaa koko yö hypätä ihan koomassa.....mietin jo yöllä että otan siltä tutin ja pullon pois ni loppuu toi hypyyttäminen mutta ei se taida niitten syy olla, ei se niin riippuvainen niistä ole, eli helppo homma jos äiti ite raaskis;)

muuten tässä vaan ootellaan että se automyjä ottas yhteyttä et milloin pajalle ja yöllä mietin sitäkin että miten ihmeessä voitas pitää toi auto...mut ei varmaan mitenkään....

yöllä mietin myös että missä mun koira mahtaa mennä.....ja mitä sille kuuluu...tosin ei se enää mun ole mutta silti se on mun sydämmessä....ikävä<3

eilen vesijuoksemassa, raivostutti ne wannabe-juoksijat jotka makaa sen vyön kanssa siellä ja menee sitten kauheeta vauhtia ja se vasta on jotain, hahahah, aivan väärä tyyli ja sitten ne ohittelee ja myhäilee....prkl....juoksin kovaa 20 min ja sitten en meinannu pystyy käveleen ku tulin altaasta...lahtinen ku menee ni menee sitten täysiä...:D porealtaassa sitten palauttelin lihaksia ja kävin muuten pulahtaa kylmävesialtaassakin...kyllä ihoo nipisteli mutta virkisti....

perhana ku toi poika yltää joka paikkaan , nyt pölli palan patonkia pöydältä ja onnellisena lähti senkaa kiitää;) se muuten KÄVELEE!!!!

tosin kiire..joulun jälkeen nää aamut on riistäytyny ihan käsistä.....mikko nukkuu myöhään ja julia pitäs saada jo kohta kerhoon.....no, huitasen taas tuosta autolla vaikka illalla päätin taas että kävelen..:D

viikonloppuna tuli ahmittuu taas vaikka mitä herkkuja ku oltiin synttäreillä....nyt sitten on vähän paineita saada elämä taas raiteilleen....:D

taas yhet "pienet" farkut mahtu jalkaan, jihuuuuu odotan vaan aikaa kun MUN KAIKKI farkut on liian isoja....ja saan ostaa ihania uusia PIENIÄ farkkuja jotka on mulle sopivia:P

että näin tänään.....hyvää huomenta

Monta päivää menikin hyvin, osasin olla ajattelematta sitä tosiasiaa missä mennään...ja mitä nurkantakaa tuleekaan...nyt taas mielessä kummittelee ne sanat, ne elämänkääntävät sanat jotka olen kuullut jo liian monta kertaa....

mietin mitä huominen tuo tullessaan...mitä sun päässä liikkuu...luotan että kaikki on niinkuin kuvassa näkyy mutta jo tapahtuneista oppineena en voi luottaa että jos kuvassa paistaa aurinko ettei siinä oikeesti olisi pimetä ja sateista.....

olisiko ollu liikaa pyydetty että MUN elämä olis ollu vihdoinkin kuin satukirjoissa jossa on aina onnellinen loppu....sanotaan että niin paljon annetaan pahaa ku jaksaa kantaa, mut tuntuu että aina ei kohtuus ole kaikille selvä käsite.....mun taustoilla oisin toivonu jotain muuta...mut kait olen liian vahva saadakseni kaiken tän....tosin on ihmisiä jotka joutuvat kestämään enemmänkin, yritän muistaa kaikentän keskellä senkin...onhan mulla siihen nähden kuitenkin asiat jotenki hyvin....

no jatkan taas ajattelematta mitään niin onnistun taas elämään päivän ilman että saan pyyhkiä meikit naamaltani....

olkaa onnellisia, halatkaa niitä joista välitätte... antakaa turvaa ja tukea tarvitseville<3

älä kerro mulle ollenkaan jos pitää kusettaa ja kaunistella tapahtunutta, rupee vituttaa!!! älä esitä mulle että sun elämäs on jotain muita parempaa, kaikilla on hyvää ja paskaa....mä tiiän sen.

mun kaverilistalta tippuu samantien kulissi-kusettaja-paskat, mulla on niin paljon ystäviä, tuttavia, kavereita etten tee tälläsillä ihmisillä mitään elämässäni, et hyvää jatkoa vaan teille jotka saatte lemput