IRC-Galleria

Aina kun olen odottanut jotain repliikkiä hurjasti, purrut kynnet sen takia rikki niin se on ollut loppujen lopuksi vain 'en oo varma' tai 'ihan ok, käy tälleen'. Niin että Ahaaa, kiitos tästä, maailma räjähti ja korjautui, mikään ei vaivaa enää.
Kohta alkaa aikatauluelämä, ensin pari viikkoa 'töihin, kotiin, nukkuu, töihin'-puuhaa, jollloin kaikki luova toiminta jää taka-alalle. Niinkuin sellaista olisi muutenkaan, ellei lasketa jotain tulitikkujen pinoamista ja näytön tuijottelua.
Sitten alkaa koulu. koulukoulukoulukoulukoulukoulukoulu. ... koulu. Käsitän sen jo vähän liiankin vahvasti, onneksi syysloma tulee. Mutta kaikki kamaluus ennen sitä. Ja, nyt jo tässä vaiheessa alkaa olla S.U.P.E.R.it edessä, koulukaan ei ole enää pelkkää hengailua vaan pitäisi tehdä jotain ettei ne k aikki 12 vuotta ole mennyt ihan turhuuteen.

Ei ne olekaan, tiedän että Grölannilla on kylmä ja Päiväntasaajalla kuuma. ja että piin likiarvo on 3,14. ja että koira on englanniksi a dog, ruotsiksi en hund, ranskaksi un chien, saksaksi myös jotain hundjuttuja. Italiaksi tiesin sen joskus, mutta muisti ei toimi enää niinkuin nuorella. Osaan tosin haukkua erittäin vakuuttavasti, pystyn kyllä selvittämään italiaanoille mistä eläimestä on kyse.

Vihaan piilotietäjiä.


Puhuttiin joulun skippaamisesta. mm, nyt pitäisi löytää paikka maapallolta missä joulua ei tunneta tai mitään vastaavaa samaan aikaan ja suunnata sinne. Mieluiten joku paikka missä ei voi nähdä lunta eikä kuusia.

milloin joku keksii sen että mielikuvitus on realityä ja oikea elämä vain jotain soopaa mistä näkee joskus unta. "Olipa tylsät unet, onneksi heräsin että saan elää ihanaa, jännää, mielenkiintoista, uskomattoman hienoa elämääni"
Entäs aika. niin, sekin vielä. Tai päänsärky, kylmät jalat, väsymys. Kuka helvetti näitä asioita on kehittänyt?
Äh, pakko kai mennä hengittämään ilmaa vaihtelun vuoksi.

Ei muuta apua saa
kuin purkitettua
Siinä tilanteessa
kun on kaukana