Puoli kuusi aamulla olen vielä valveilla.
En tänä yönä unta saa.
On mulla matkaa vielä, enemmän kuin tiedät tai
enemmän kuin uskotkaan.
Itse tieni valitsin, vaikka tiesin ettei oo se helpoin mahdollisin.
Toivon että tiedät sen - sinua mä aattelen
aina kun yö on hiljainen.
Jos en enää sua mä nää,
toivon että tiedät ettei ole sua tärkeempää.
Jos antaa voisin enemmän kaiken sen mä antaisin.
Jos en enää sua mä nää,
tiedän että en mä siitä voisi sua syyttääkään.
Ehkä turhaan kestävän toivon tämän rakkauden.
Minä tiedän että on
mulla sielu levoton - ei se pysy paikoillaan.
Jos sä jaksat odottaa, jos sä jaksat rakastaa
tulen kotiin aikanaan.
Vaikka paljon pyydänkin,
tiedän että paljon voisin antaa takaisinkin.
Toivon että tiedät sen - sinua mä aattelen
aina kun yö on hiljainen.
Jos en enää sua mä nää,
toivon että tiedät ettei ole sua tärkeempää.
Jos antaa voisin enemmän kaiken sen mä antaisin.
Jos en enää sua nää,
tiedän että en mä siitä voisi sua syyttääkään.
Ehkä turhaan kestävän toivon tämän rakkauden.