taas kotona tultii eile illalla ja mieli halajaa takas mettään(mantsiin)...oli taas niin mukavaa ja saalistaki tuli...perkele ku ois ollu järki päässä siellä ni ois tullu pari villisikaaki matkaan...mutku mamma meni sen verta paniikkii ku moisiin törmäs että ei muuta ajatellu ku koira kainaloo ja pyssy olalle ja karkuun niin nopee ku jaloista pääs...no ...hyvä se nyt o itkee ku paskat o jo housussa...no kai semmonen tilaisuus viel tän elämän aikana tulee...toivottavasti...anaki sai vasta myöhemmi tietää että ois saanu moiset tappaa ku vastaa tulee...sitäki harmittaa iha pirusti...mut minkäs teet...nyt sitte vaa talvella jänis mettälle ja ens syksynä taas pääsee reissuun sit ollaanki 4 viikkoo...ihanaa...