Tästä päivästä en vielä tiedä, en saata sanoa vaikka kello on kolme ja aikomuksemme on katsella kaikki rakkaani juuri ostamat leikaamattomat sormusten herrat putkeen.
Mutta eilen, eilinen oli hyvä päivä.
Herääminen, niin, se ei ole hyvää mutta pakollista. Ja vaikeaa, joidenkin kohdalla joita on yritettävä herättää.
Koulu jäi sivuun, yhdeksältä kadottiin ähtäriin.
Emme olleen syöneet aikoihin, mutta siskon luona syötiin, nukuttiin, suihkutettiin, naurettiin ja odotettiin. Ja kun odotus täyttyi (Veliseni) auto sanoi prumm ja sitten oltiinkin siellä missä jumalat elämöivät..
"Jos olit tienäyttäjä.. näytit oudon tien, jos olit sanansaattaja... saatoit kummaa
viestiä.."
Jyväskylän keikka CMX:llä alkoi jotakuinkin myöhään, toisesta rivistä oli lepseää katsella noita sivistyneiksi sanottuja nelikymppisiä nauttimassa työstään,
ja nauttimassa siitä miten muut siitä nauttivat.
"Kun sen ihmeen muistan on sielu rauhaton, sydän levoton, kuin taulu raamiton.."
Heittivät bändiläiset lavalta vaaleanpunaisen pyyhkeen... Ja nyt se on minun.
Tussulle kiitos, kun pysyi hereillä jkylä-soini-ähtäri-hautakylä-välillä.