Näin kulutan aikaa
maatessani alla tämän taivaan
josta pilvet tekevät harmaan
sen tiedän, varmaan takana sinisten
silmieni päätäni vaivaan
alla tämän taivaan
kun kuluttelen aikaa,kun kuluttelen aikaa.
Ja mä poltan tupakan ja sitten toisen tupakan
ja sitten mietin; josko soittaisin jollekin
ei kukaan soita minulle, soittaisinko sinulle
kun et kuitenkaan pääsisi tulemaan
ja makaan selälläni, minun kelloni raksuttaa
pikkuhiljaa naksuttaa.
Olen yksin tämän perjantain,
vietän yksin tämän perjantain,
tämän pitkän perjantain
Takana sinisten
silmieni tiedän värin taivaan
sillä päätä vaivaan,
tiedän värin taivaan,
tiedän värin taivaan.
Päivä illaksi muuttuu,
pelkään että kelloni puuttuu,
itsekseen ajan kulkuun suuttuu.
Lakkaa lyömästä,
sitten syömästä aikaa pois
ei riitä että jätättää minut perjantaihin
jättää, loputtomaan perjantaihin
jättää, loputtomaan perjantaihin.
Ja mä poltan tupakan ja sitten toisen tupakan
ja sitten mietin; josko soittaisin jollekin
ei kukaan soita minulle, soittaisinko sinulle
kun et kuitenkaan pääsisi tulemaan
ja makaan selälläni, minun kelloni raksuttaa
pikkuhiljaa naksuttaa.
Olen yksin tämän perjantain,
vietän yksin tämän perjantain,
tämän pitkän perjantain.
Takana sinisten
silmieni tiedän värin taivaan
sillä päätä vaivaan,
Tiedän värin taivaan.