IRC-Galleria

(Kolmesataa)
emme olleetkaan Lontoossa
mutta hän
hän jutteli
tiedemiehille
eihän
kokemuksemme, lähteemme
ja
(Yhdeksänsataa sanaa
joka ikinen vartti
auringossa sisällä)

Hän
tutki, kuunteli tai elehti
Keskeytti.

Kuka juoksisi kertomaan
musiikista
tulessa.

Kerran, silloin kun meidän pieni telkkari ei vielä ollut äidin makkarissa, vein sen illalla mun huoneeseen, ja dvd soittimen myös ja katsoin Heimaa yöllä ja olin ihan vitun onnellinen. Siis ihan vitun onnellinen.

Kuuntelen youtubesta Heiman Hoppípollan liveä, ja se on nyt vaan jotenkin ihan älyttömän ihana.

Aamu
Usvainen ja kaunis
Askel toisen perään
Jäisellä alustalla juoksua

Horisontti hiljalleen
Taas synnyttää
Hohtaa puiden takaa lapsi

Ilta
Usvainen ja hämärä
Askel askeleen jälkeen
Jää sulaa allani

Usvasta
Heijastuvat valot
Niin kuin odotin

Minä kävelen,
Minä lennän

Sataa
Sataa
Päiväkausia
Ennen kuin aurinko nousee uudelleen
Ensimmäinen pilkahdus
Sateen jälkeen

Lumi lumi lumi,
Mikä tulvii huoneeseen,
Nietos
Hanki
Karhunpesä?

Joskus mieleni valtaa hulluus
Levottomuus ja avaruus
Joskus verhoudun inspiraatioon eksyneeseen
Mieleni verhoutuu
Se ei yllä käsiini asti
Aivoni eivät hallitse käsiäni
Ne ovat järkevät
Asialliset
Lumipyry paiskoo ilmaa
Iskee, itkee
Enkä saa mieltäni tyhjäksi
Vapaaksi sinusta
Tietäen
Se on mahdotonta
Neljä pitkää kuukautta
Päätöksiä ja puhetta
Ajatuksettomuutta
Tyhjyyttä
Onttoutta
Minä en tajua
Minne olen matkalla
Kohti valoa
Vai alkua
Minä tiedän mitä haluan
Mutta en tiedä miten sen saavutan
Miten voi olla kotona
Kun on aina matkalla

Minä olen yksin
Ja kaikki kauniit tanssivat ympärilläni
Ja minä laitan ääntä kovemmalle
Ettei tarvitse kuunnella
Muuta kuin mutinaa
Niin kuin talvi-iltoina
Minun makuuhuoneessa
En kuule enää mitään
Sekoitan kahvia,
Käärmeitä,
Atomipommeja,
Ilotulituksia.
Nurkkapöytä on kaikessa
Ja tanssijat,
He juoksevat
Aika on tulessa,
ketään ei silloin paeta
Lumi peittää ikkunat
Minä olen alla
Ihmiset kaivavat
Olen piilossa
Joskus olen kiero
Vailla uskomuksia
Minun on juostava.

No anteeksi nyt vain itselleni, mutta tuo edellinen postaus on pelottava.

JOKU JUOKSEE MEIDÄN TAKAPIHALLA HUUTAA KAUHUA SUO SITÄ ODOTTAA EIKÄ PUOLUKANVARPU PÄÄSE JUOKSEMAAN KUN ME MUUTETAAN KESKUSTAAN JA PARVEKKEELLA ON NURMIKKO JA TAKAPIHALLA ON KEHIKKO EIKÄ SIELTÄ PÄÄSE POIS ENNEN AURINGONLASKUA JOKU SAATTAA ISTUA KATOLLA JA TUIJOTTAA TAIVASTA KUN SE ON VIELÄ HARMAA EIKÄ PUNAINEN SADEKOURUSSA KASVAA PUISTO JUURI NIIN KUIN TOIVOTTIIN JA MINÄ EKSYIN PIRUNPELLOLLE KASVAMAAN MUSIIKKI MENEE LÄPI PÄÄN KUN JUOSTAAN JA KATSOTAAN NURKAN TAKAA JOSKO SIELLÄ OLISI JOTAIN KIINNOSTAVAA TASKUSTA TIPPUU LAPPUJA KUKA NIITÄ LUKEE NIIN AINA USKOTAAN VAIKKA MINÄ TIEDÄN ETTÄ OLET ODOTTANUT NIIN PITKÄÄN PÄÄSTÄKSESI KARKUUN JA MINÄ KATSON NÄYTÖLTÄ VIHREÄLTÄ MUISTIKIRJAN KIRJOITUSKSIA MERI ON EDELLEEN SININEN JA KELTAINEN EIKÄ KUKAAN SIIHEN VAIKUTA MINÄ ISTUN KESKELLÄ OLOHUONETTA VÄÄRÄLLÄ PUOLELLA SITÄ ETEISEN LIPASTO ON PALASINA JA TULESSA LEIVÄNPAAHDIN LENSI IKKUNASTA PUNAISIA HALLUSINAATIOITA EIKÄ TAIVAS OLE ENÄÄ HARMAA PERUNAT KIEHUU PILALLE JA UUNISSA KANAT PALAA KARRELLE LAHO MÄNNYNRUNKO IKKUNAN TAKANA SAUNAN PERUKOILLA SIKIÖ MINUN SÄNGYN ALLA PANTTERI HIRVIÖ JUOKSE JUOKSE JUOKSE JUOKSE JUOKSE JUOKSE JUOKSE JUOKSE JUOKSE JUOKSE JUOKSE JUOKSE JUOKSE JUOKSE JUOKSE JUOKSE JUOKSE JUOKSE JUOKSE JUOKSE JUOKSE JUOKSE JUOKSE JUOKSE JUOKSE JUOKSE JUOKSE JUOKSE JUOKSE JUOKSE JUOKSE JUOKSE JUOKSE JUOKSE JUOKSE JUOKSE JUOKSE JUOKSE JUOKSE JUOKSE

Perkele kun en osaa omaa päätäni pitää irti mistään. Saatanan taide ja saatanan maalaaminen ja piirtäminen ja laulaminen ja piano. Vittu. Ja saatanan tiede ja liikunta. Ja kuvistunti. Vittu.