IRC-Galleria

Nyt alkaa lentää yhteensattumukset siihen malliin yhteen että kohta saan ommella kulmakarvani takasin kiinni naamaan.

Mulla ei taida olla elämää juu ei.

Nyt menen piirtämään jotain hienoa.

Ois hyvä aina muistaa
Vaikka hulluus minut suistaa.

Maailman viimeisenä päivänä minä istun kotona ja maalaan tai soitan samalla kun puhun puhelimessa kahden ystäväni kanssa ja keitän äidille kahvit kun se tulee töistä.

Ja sen jälkeen ennen keskiyötä juoksen ulkona väkijoukossa ja kerron kaikille että ne on hulluja.

Minä en usko että maailmanloppu tulee 21.12.2012. Siinä ei ole järkeä. Ei minkään laista logiikkaa. Joku hullu maya tai muu uliseva intiaani keksi sen kun se jotenkin kuulostaa hienolta (eihän se ole edes symmetrinen). Helppohan sillä jollain hyypiöllä on keksiä millon maailma loppuu kun itse on elänyt joskus vuonna nakki.

Miksei vaikka 7.7.7777? Tai 11.11.2011? Tai 21.12.2112? Tässä ei ole mitään järkeä.

Koko maailmassa ei ole mitään järkeä. Sitä mieltä minä olen maailmanlopusta.

Sitä paitsi, eihän tästä enää paljon huonommaksi voi asiat mennä.

Minä en usko aikaan, enkä ennustamiseen. Intuitioon uskon. Mutta en usko että intuitio voi koskea maailmanlopun tietämistä tuhansien vuosien päähän.

Nostan hattua sille hullulle mustan huumorintajun omaavalle intiaanille, jos maailmanloppu tulee sinä päivänä.

//Jaa, toisaalta loppukin on vähän liian ankara nimitys. Pikemminkin maailmanvaihto.

Mew ensi kesänä.

Tästä oli tulossa tuomion päivä.

Maanantaisin valtion huorat kuuluvat vain toisilleen.

(Kolmesataa)
emme olleetkaan Lontoossa
mutta hän
hän jutteli
tiedemiehille
eihän
kokemuksemme, lähteemme
ja
(Yhdeksänsataa sanaa
joka ikinen vartti
auringossa sisällä)

Hän
tutki, kuunteli tai elehti
Keskeytti.

Kuka juoksisi kertomaan
musiikista
tulessa.

Kerran, silloin kun meidän pieni telkkari ei vielä ollut äidin makkarissa, vein sen illalla mun huoneeseen, ja dvd soittimen myös ja katsoin Heimaa yöllä ja olin ihan vitun onnellinen. Siis ihan vitun onnellinen.

Kuuntelen youtubesta Heiman Hoppípollan liveä, ja se on nyt vaan jotenkin ihan älyttömän ihana.

Aamu
Usvainen ja kaunis
Askel toisen perään
Jäisellä alustalla juoksua

Horisontti hiljalleen
Taas synnyttää
Hohtaa puiden takaa lapsi

Ilta
Usvainen ja hämärä
Askel askeleen jälkeen
Jää sulaa allani

Usvasta
Heijastuvat valot
Niin kuin odotin

Minä kävelen,
Minä lennän

Sataa
Sataa
Päiväkausia
Ennen kuin aurinko nousee uudelleen
Ensimmäinen pilkahdus
Sateen jälkeen

Lumi lumi lumi,
Mikä tulvii huoneeseen,
Nietos
Hanki
Karhunpesä?