Huomenna se sit on. Suuri päivä. Loppus.
Saa nähdä mitä siitä tulee. Nyt on vähän hassu olo. Hyvä ja huono samaan aikaan. Ei saa miettiä lopullista vaiks se sitä onkin. Pitää miettiä et kuukauden päästä voi mennä kahville tai syömään. Nähdä ja jutella. Olla onnellinen siitä et on saanu seurustella niin pitkään niin kivan tyypin kanssa ja et se on silti olemassa vielä. Nauttia vaan. Ja elää päivä kerrallaan. Kun ei vaan koskaan tulis ilta ja pimeetä ja yksin. Koska välillä on silti melko rankkaa. Iltasin. Etenkin. Ollu toistaseks. Kohta voi olla päivälläkin jos oikein unohdun ajatuksiini. Yritän. Oikeen tosissani. Koska elämä on kivempaa jos on ilonen. Ja ei mulla oo mitään oikeutta eikä syytä surra niin maan mahottomasti. Itepähän halusin. Ääliö.