IRC-Galleria

tietokoneet on karannu helvetistä. ne on pahimpia aikasyöppöjä mitä voi olla jos ei niitä osaa käyttää. sit sitä vaan yrittää ja yrittää eikä mikään edisty mihinkään kun ei ymmärrä mitään. niinkun yhtään mitään. sit on ihan samassa pisteessä monen tunnin jälkeen mut paljon äkäsempänä. menee usko koko elämään kun tiedostot ei aukene eikä pieni pää ymmärrä.

miks mä en voi olla nörtti? olis elämä paljon helpompaa!

melko tyhmää tämä opiskelijaelämä välillä.

olin niitä lihoja maksamassa kun totesin ettei miulla olekaan rahaa tilillä neljääkymppiä et saisin ne lihat sen tiskin toiselle puolelle ja mummon jääkaappiin. isolisko oli laittanu rahat väärälle tilille tai sit sillä on eri pankki ja siirtäminen kestää kauemmin kun se luuli.

on se nyt kun ensinäkään ei oo rahaa ja sit tarttis vielä istua vaan nenä kiinni kirjassa. ankeuden huippu. mut lihatiskin täti sanos et elä huoli, kyl se opiskelu joskus loppuu.

ja niinkai se onkin. osaa sit arvostaa sitä kun saa palkkaa ja voi käydä kaupassa ilman et tarvii jänskätä riittääks rahat vai ei.

Meen sittenkin ostamaan lihoja :)

Sähköpostissa oli tämmönen ostoslista:

Nuorta kotimaista lammasta 2 kg ;( bäääääää
Hyvää lihakasta kasleria noin puoli kiloa
Nautaparan ulkopaisita reilu puolkilonen
Puoltoista kiloa paistikasta jauhelihaa jossa possua tai rasvaa 20%

Miettisin vaan et onks reiluu verrata rasvaa possuun? No, ihan sama. Meen silti. En vaan kyl sit tiiä mihin mä ne vien. Pois ainakin kissojen lähettyviltä ;)

Haa, taidanpa kirjottaa muuten enmpikin kun kerta pääsin koneen ääreen. On kiva olla. Kävin juttelee opettajan kanssa ja jos nyt ahkeroitsee oikeen kunnolla kaks viikkoo ni sit vois ehkä ihan oikeesti viettää joululomaa. :D Ihan pimee ajatus. Sekä se et mä ahkeroisin, et se kans et vois olla joululomalla rauhassa ilman stressiä. No, koitan totutella molempiin ajatuksiin vaiks ei oo kauheesti sopeutumisaikaa. Tarttis vaan alkaa tehdä. Sit vielä töitä vähän päälle ni riasa on tööööööt. :D

ei oo tullu lihaposteja miulle, murinaa vaan ja odotusta. vaikken mitään voi tehdä kun on kone särki. nyttenkin koulussa kirjotan. pöh.

eikä opettajakaan oo siellä missä sen pitäis. :)

mut eka opintovierailu oli ihan kiva. se herätti paljon muistoja ja agressioita harjotteluajoilta. kohta on ehkä vielä paljon parempi toinen vierailu ja mä lähen nyt hakee kaffee ja kattoo mihin tytöt on menny.

jihuu, tsiksit on meillä kaffel. minuu väsyttää mahottomasti.

oon niin niin ylpee mun kissasta. se näpäytti sandroa ja se on ihan ihmisten ilmoila vaiks toi tyhmä kissa vaanii sitä vieläkin. iduska ei ehkä sittenkään meinaa alistua kohtaloonsa. lalllalllaa. oon niin niin onnellinen. Vaiks sil kyl on pitkä tie edessä jos se aikoo ottaa paikkansa tässä huushollissa. Sandro on ollu niin niskan päällä et sitä on vaikee laittaa ruotuun. Mut ehkä mun kissa on nii viksu et se osaa :)

hohoo, mulla ei oo mitään sanomista :) oli pakko kirjottaa se tänne kun se on niin harvinaista!

väsy vaa ja paha olo liiasta kahvista. tsidim.

ei se raisa oo imuroinu eikä tehny koulujuttuja :)

mut mul on hyvä syy! Katrin kysys haluunks ilmaseks kattoo talvisirkusta ja tiettyhän mä tahtosin. (Oli muutes tosi hyvä ja suosittelen jos ei oo nähny parempaa. Ne varjot oli kaikista hienoimpia. Ja sit tajusin miks en tykkää vaa niistä jotka käy salilla et olis isoja lihaksia ja jaksais kauheesti nostaa. Enempi hienoo on jos on lihaksia sitä varten et voi käsillä riippua tangossa vaakatasossa ja kieputtaa itteensä korkeuksissa!) Ja sit en ollu aikasemmin ollenkaa muistanu et on kouluakin kuteski. Mut tykkäsin tästä päivästä silti. Vaiks onkin tyhmää kun on väärässä paikassa. Mut huomen en oo ja se on hyvä.

Tyhmää kun tänne ei voi kirjottaa kaikkee mitä tahtos vaiks tiiänkin et se jonka takia en kirjota ei ees lue tätä. Ja on ehkä tyhmää varjella toisia omalta elämältä kun se kai on kuitenkin niiden vastuulla jotka tänne miun päiväkirjaan eksyvät. Mut en silti haluu satuttaa, tulee huono omatunto kun alkaa miettii et jos kirjottais ja sit toinen tulis ja sit sil tulis kauhian paha mieli. Tulee sil kyl tästäkin jos se lukee, mut sille en sit voi mitäkään.

Hui, kohta tarvii mennä nukkuu kun lupasin. Opettelen mäkin elämään semmosta elämää kun kuuluu. Kunhan vaan ei tulis liika tylsää jos menee aina ajoissa nukkuu ja herää ajoissa ja sit tekee vaan koulujuttuja ja syö terveellisesti. Plaah. Mut ehkä sit vois paremmalla omatunnolla keksiä kaikkee vielä hauskempaa tekemistä mitä nyt ei voi tehä kun tulee nii kauhian huono omatunto.

Mulla on ilmiselvästi vittumainen omatunto joka estää mua monessa jutussa.

Meillä on koulua maanantaina neljästä kuuteen illalla. Istutaan maahanmuuttajien kanssa meijän koulun tietokoneluokassa ja ne puhuu kauheesti hassuja kieliä. Opettajat ei varmaan tykkää et mä oon täällä galtsussa, mut en tiiä yhtään mitä muutakaan voisin tehdä. Ainakaan mitään semmosta mikä näitä auttais.

Aika vaikeeta yrittää pitää järjestystä ja antaa jotain semmosta noille mitä ne tarttis. Niinku siis semmosta mistä olis hyötyä niille kun ne on niin eri tasosia tiedoissa ja taidoissaan ja hyvin harvat niistä osaa suomea.

Väsyttää.

oho, kello on jo yks. mun tarttis olla tekemässä ruokaa eikä tässä galtsuilemassa. et kerkeen takas stödiksen kans. lupasin näyttää sille vähän Turkua. En vaan tiiä mihin sen veisin.

Tyhmää kun tarttee opiskella. Tykkään mun elämästä näin et voi vaan olla. Yllättävää ;) Mut et olis pieniä projekteja ja sit vois tehdä niitä ja olla päivisin siellä missä haluu. Niinku just semmosta ku tänään:

Kävin hengaa stödiksen kans ja sit lähin pois. Vein sormuksen vihdoin ja viimein kaiverrettavaks. Sit kävin kyselee uutta laturinjohtoa herra Valkoselta, mut se sanos et se maksaa opiskelija-alennuksillakin yli seittemänkymppiä eli pitäkööt laturinsa. Sit juttelin Alvarin Matin kanssa sen elämästä ja lueskelin iltapäivälehtiä. Sit kävin kaupassa ja törmäsin Ohjaamon tätiin joka kertos kauheesti uutisia ja sanos et voisin mennä sinne stödiksen kans käymään. Sit juttelin talkkarisedän kans ja nyt oon täsä. Tarttis vihdoin imureerata ja tehdä sitä ruokaa. En vaan kohta kerkee enää. Khih. Hoppua vaikkei mitään tee.

Tulee kiva viikko jos saa itteensä niskasta kiinni. Jos ei saa ni alkaa ahistaa ihan hirmusesti. Onneks on maanantai ja hyvästi tää ehkä alkaa. Kattotaan illalla oonks vielä samaa mieltä.

puhelin kadoksissa jossain kotona, akku loppu siitä. ei voi soittaa et löytäis.

tietokoneen laturin johto rikki, heikosti lataa ja vaikee kirjottaa.

sunnuntai meni ohi. liian nopeesti. ei sit tehty mitäkään. niinku yhtikäs mitäkään. murisen. :)

mut sadulla on uus hauvavauva ja baarissa paljon mielenkiintosta höpötettävää + MUN kavereita ;) , puhumattakaan muista hyvistä höpötyksistä.