Kolme hakijaa oli loppusuoralla tärkeään FBI:n virkaan Washingtonissa.
Yksi oli 25-vuotias, toinen 35-vuotias ja kolmas 45-vuotias. Heidät
kaikki oli kutsuttu ratkaisevaan haastatteluun samana päivänä kahden
tunnin välein.
25-vuotias oli ensin vuorossa. Häntä pyydettiin tuomaan vaimo
mukanaan. Vaimo jäi kuitenkin istumaan odotushuoneeseen siksi aikaa
kun kaksi agenttia haastatteli miestä.
- Olet vahvin ehdokas, toinen agenteista sanoi. - Sinun ei enää
tarvitse muuta kuin osoittaa ehdoton tottelevaisuutesi meitä kohtaan,
oli tehtävä sitten kuinka kovat tahansa.
- Mitä haluatte minun tekevän?
- Ota tämä ase ja ammu sillä vaimosi odotushuoneessa kuoliaaksi,
toinen agenteista sanoi.
- Hei kaverit, tehän olette hulluja, hakija sanoi.
- En aio tappaa vaimoani työpaikan tähden! Rakastan häntä, ja meille
on pian tulossa vauva. Näkemiin ja kiitos!
Mies lähti.
Kahden tunnin kuluttua vuorossa oli 35-vuotias hakija. Hänenkin
vaimonsa jää odotushuoneeseen.
- Emme yleensä ota yli 30-vuotiaita aloittamaan meillä uutta uraa.
Mutta olet hyvässä kunnossa ja pahuksen älykäs, joten virka on sinun,
jos vain pystyt osoittamaan ehdotonta tottelevaisuutta meitä kohtaan,
oli tehtävä sitten kuinka kova tahansa.
Hakijalle annetaan ase ja häntä pyydetään ampumaan vaimonsa
kuoliaaksi odotushuoneessa.
- Hmm... mies sanoi, selvästi harkiten asiaa.
- Olen pahoillani, mutten voi. Ei millään pahalla, haluaisin kyllä
agentiksi, mutta jollakin tavalla pidän vaimostani, ja meillä on pieniä
lapsia, joille tulisi ikävä äitiä, joten en voi tehdä sitä.
- Kiitos silti, mies sanoi ja lähti pois.
Viimeinen hakija kutsuttiin sisälle kaksi tuntia myöhemmin. Hänenkin
vaimonsa jäi odotushuoneeseen.
- Emme ole koskaan tarjonneet virkaa ikäisellesi miehelle. Mutta olit
testeissä ylivoimainen ja teemme poikkeuksen. Virka on sinun, jos pystyt
osoittamaan ehdotonta tottelevaisuutta meitä kohtaan, oli tehtävä sitten
kuinka kova tahansa.
Hakijalle ojennettiin revolveri häntä pyydettiin suorittamaan tehtävä.
Hetkeäkään epäröimättä hakija otti aseen ja lähti huoneesta. Odotushuoneesta
kuului laukaus ja viisi lisää. PAM! PAM! PAM! PAM! PAM! PAM! Sen jälkeen kuuluu
VHAK! ja muutama lisää VHAK! VHAK! VHAK! VHAK! VHAK! VHAK!
Hakija palasi huoneeseen täysin uupuneena. Hän työnsi paitaa takaisin
housuihinsa ja suoristi kravattiaan.
- Mitä siellä oikein tapahtui? toinen agenteista kysyi.
- Ai tuolla? Minun oli hakattava hänet tuolilla kuoliaaksi, sillä joku
idiootti oli laittanut paukkupanoksia aseeseen.