IRC-Galleria

Hohhoijaa, se ois sit loma takana ja arki edessä. Vaikeuksia oli herätä, Tuukan kanssa oltais mieliisti vielä torkuttu mut Topi tuli tomerana toteamaan et nyt pitää nousta et ehdit töihin :D Kun illalla juteltiin et nyt pitää koittaa jaksaa herätä ja saada rytmi kuntoon.
Topi on kyl viime aikoina ollut muutenkin ihan mielettömän auttavainen ja hyvällä tuulellakin.

Viime viikolla oltiin isolla porukalla Pärnussa sunnuntaista torstaihin, mukana oli siskon perhe (2+2), mutsi ja minä poikien kanssa. Oli kivaa, säät oli loistavat ja meri parhautta. Ja teki hyvää päästä omista nurkista pois. Matkan saldona myös se, että Topi rakastui "Vieläkö soitan banjoa?" -biisiin ja laulaa sitä jo ulkomuistista.

Viikonloppu meni kyllä loppupeleissä loistavasti vaikka pari vastoinkäymistä yritti fiiliksiä huonontaa. Perjantaina tuli tuhottua Virosta tuotuja siidereitä, pelattua Carcassonnea ja naurettuakin melkoisesti, hyvää terapiaa. Lauantai Nuuksiosession peruumisesta ja poikien yllättävästä mulle takaisin tulemisesta huolimatta meni mainiosti, lähdettiin sitten mökille jossa riehuttiin rannassa ja järvessä, käytiin poikien ja mutsin kanssa soutelemassa yms. Kahdeksan aikaan jätin muksut sinne ja ajelin stadiin jossa Koffin puistossa odotti joukko puolituttuja ihmisiä joita en ollut aikoihin nähnyt. Oli kyllä mukava ilta ja hauska nähdä sitäkin väkeä. Aamulla stadista kaverin luota herättyäni piti vielä poiketa Hietsun kirppikselle pyörähtämään ja sitten syömään kinkkiruokaa. En ole itse asiassa ikinä syönyt kinkkiä krapulasafkana mutta suostuin onneksi kokeilemaan vaikka veri veti pitsalle, kyllä se valkosipulikana oli aivan taivaallista.
Sitten pitikin huristella takaisin Karjalohjalle jossa vielä pari-kolme tuntia tuli uitua rannalla ja touhuttua kunnes palattiin poikien kanssa kotiin ja alettii valmistautumaan tähän arkeen palaamiseen.

Eikä ihme kyllä edes hirveästi vituta olla töissä jos tarkemmin miettii, ehkä tekee hyvääkin päästä tänne välillä "lomailemaan" kotihommilta :D

Kasailin Ikeasta mukaan tarttunutta lastenhuoneeseen tulevaa laatikostoa tässä illalla, kahden avustajan ruuvatessa tarmokkaasti ruuveja ja kantaessa mulle mansikoita ja limua. Hetken Tuukka sitten istui vieressä ja katseli kun ruuvasin jotain levyä paikalleen ja totesi:

"Sitten kun mä olen aikuinen ja olen mennyt naimisiin Aino P:n kanssa ja tehnyt sen kanssa lapsia ja ne on kaks vuotta tai enemmän niin mäkin ostan niille tollasen lipaston."

Onneks on suunnitelmat hanskassa :D

Kuten yks tuttu sanoi, ihanan realistista myös: Ikean kama kun tuskin kestää perinnöksi asti :D

Löytyipä tällainen, aika moni kohta osui niin yllättävän hyvin kohdalleen että piti ihan talteen ottaa.

Jousimies 23.11.-21.12.

Onnetarten lempilapsi, Jousimies, on eläinradan optimisti, valloittava idealisti joka elää täysillä ja hurmaa mennen tullen kanssakulkijansa maailmanmatkoillaan. Hänen päänsä on täynnä suuria unelmia ja hän sukeltaa suin päin seikkailuihin niin ihmissuhteissaan kuin työelämässäänkin. Ja jostain kumman syystä, syvimmistäkin syövereistä hän kömpii aina jaloilleen, tarvittaessa yhä uudelleen ja uudelleen.
Jousimies janoaa Jumalten salaisuuksia, haluaa ymmärtää, nähdä ja kokea kaiken itse. Hän matkustaa paljon, vähintäänkin nojatuolissaan, ja usein löytää myös kumppaninsa vierailta mailta. Hän rakastaa filosofisia pohdintoja ja on kiinnostunut uskonnoista - ja opettaa mielellään näkemyksiään myös toisille. Hän on erittäin älykäs, mutta kärsimätön - ja saattaa siksi sortua saarnaamaan omaa totuuttaan toisille.
Jousimies hymyilee paljon ja on hurmaavan avoin. Jos haluat rehellisen mielipiteen, kysy Jousimieheltä - mutta muista että hänen suoruutensa voi viiltää syvältä. Yleensä et kyllä ehdi edes kysymään, Jousimies on todellinen töksäyttelijä, joka joutuu myös hankaluuksiin loukatessaan suoruudellaan. Hän rakastaa rehellisyyttä intohimoisesti - mutta on uskomattoman sokea kun kyseessä ovat hänen omat heikkoutensa.
Jousimies on spontaani ja impulsiivinen kaikissa toimissaan. Hän on töissä ehtymätön idealähde, mutta hänellä on harvoin kärsivällisyyttä viedä omia suunnitelmiaan loppuun asti. Esittele hänelle jokin uusi sporttinen harrastus ja hän syöksyy mukaan ensimmäisenä, mutta on myös ensimmäisenä lopettamassa sitä kyllästyttyään noin kolmessa päivässä.
Samalla tavalla hän kertakuluttaa myös ihmissuhteensa. Kun hän kääntää huomionsa sinuun, hän vyöryy ylitsesi, etkä koskaan ole kokenut vastaavaa paneutumista, innostusta ja mielenkiintoa. Hän saa sinut tuntemaan itsesi universumin tärkeimmäksi olennoksi ja innostaa sinut hehkumaan kanssaan elämän ihanuutta - mutta ensi kuussa (tai jo huomenna) hänellä on jo joku toinen mielenkiinnon kohde mielessään ja sinä voit vain jäädä ihmettelemään, mikä pyörremyrsky pani koko elämäsi sekaisin.
Jousimies on asettanut isänsä jalustalle, joka jossain vaiheessa taatusti romahtaa, ja se lyö leimansa sekä mies- että naispuolisten Jousimiesten ihmissuhteisiin. Jousimies on älykäs ja lahjakas seikkailija, joka tekee mitä haluaa miettimättä seurauksia, mutta vaikka hän vaahtoaa globaalista kanssakäymisestä ja universaalista ymmärryksestä, hän ei kovin helposti kunnioita kanssaihmisiään. Varsinkaan naisia. Jos kuulet jonkun sanovan: "On vaikeaa olla nöyrä kun on niin hyvä", olet taatusti törmännyt Jousimieheen.
Ja silti hän on niin hurmaava, että vaikka suhteenne ei ehkä kestäkään kauan, kantaa hän mukanaan ikuisen rakkauden salaisuutta, ja sen kosketus on varmasti kokemisen arvoinen. Päivä Jousimiehen rakkauden kohteena voi antaa enemmän kuin kymmenen vuotta jonkun toisen kanssa. Jos haluat Jousimiehen kokonaan itsellesi, sinun on osattava antaa hänelle ehdoton vapaus silloinkin, kun hän kerjää sinua antamaan kaikkesi itselleen ikuisesti. Pidä häntä käsivarren mitan päässä, niin hän pysyy omanasi.
Parhaiten tämän valloittavan sydäntenmurskaajan kanssa pärjäävät tulen ja ilman merkit - Oinaan kanssa suhteesta tulee täydellisyyttä hipova, Vesimiehen kanssa syvä ja lennokas, Leijonan kanssa kuuma ja kiihkeä, toisen Jousimiehen kanssa dramaattinen ja Vaa'an kanssa suloinen, kaunis ja kestävä, mutta maan merkkejä suurpiirteisen Jousimiehen ei kannata edes kokeilla - heiltä hän vain särkisi sydämen. Veden merkkien kanssa Jousimies saattaa hetkellisesti onnistua hyvinkin, mutta kaikkein eniten Jousimies kuitenkin rakastaa elämää itseään ja sen salaisuuksien paljastamista.

Pistetääs tänne nyt. Eli mulla on luvat hakusessa että vois mennä splättäämään Lohjalle paloharjoittelualueelle (Tanhuhovin vieressä jos joku tietää). Muklen mukaan siellä on ainakin joskus muinoin 90-luvulla (kai) saanut sotia kun on luvat hommannut.

Ideana olisi kerätä 10-12 hengen porukka ja mennä esim. joku arki-ilta sinne räiskimään 3-4 tunniksi. Arkena varustevuokra on 15e/henkilö + kuulat joista tulee liipasinherkkyyden mukaan ehkä 10-15e lisäkustannusta.
Kun luvista vastaava Lohjan kunnan ihminen vastailee kysymyksiin, ja mikäli sen sieltä saa, pistän päivän lukkoon. Alustavasti kiinnostuneet voisivat pistää täällä kommenttia, mukaan vaan kaikki tutut kuka haluaa mustelmia ja hikeä pintaan :)
Viikonloppusessiotakin tässä harkitsen mutta vois aloitella tällä arkisessiolla ensin. Viikonloppuisin vuokra on 25e/hlö.

Tänään käytiin poikien kanssa hetken mielijohteesta Nuuksiossa, kunhan ensin oltiin haettu Tuukalle uus fillari. Pojat tuntuvat tykkäävän luonnossa kulkemisesta, tänään mentiin Nahkiaispolku joka on "vain" pari kilsaa mutta jossa on kylttejä jossa kerrotaan luonnosta. Niitä lueskeltiin ja lenkin jälkeen talsittiin ehkä 400m grillauspaikalle jossa vedettiin grillimakkaraa, kurkkua ja rinkeliä :) Loppumatkasta, vaikka olivatkin jo poikki, kyselivät silti milloin tullaan kolmannen kerran, joten tänä kesänä tuolla viihdytään varmaan aika urakalla.
Poikien nukahdettua sain sitten tuon fillarinkin kasattua, pääsee Tuukka aamulla testailemaan HotRodin punaista tyylikästä 16" Jupiter Maxxiaan :)

Nyt vois mennä nukkumaan, ei ehkä hyvä idea näin valvoa kun huomenna pitäis ennen puolta päivää lähteä 60-vuotispileisiin ja la-su -yö viettää palvelimia päivittäessä. Noh, tyhmyydestä sakotetaan.

EDIT: Lisätään vielä että tosiaan toi vuokrahinta sisältää aseen (kaasupullolla ja 200 kuulan lippaalla) ja suojamaskin. Jos haalarin haluaa niin se on 6e lisää mutta tosimies pelaa löysässä paidassa ja verkkareissa :D

Äsken keittiön pöydän äärestä huudettiin:

"se biisi mis oli niitä merirosvopupuja videossa ni meniks se niin et "Tässä elämä on, meidän muiden ja auringon""

:DD

PMMP Rules :)

Menetin sitten eilen letkaneitsyyden, eli viiden jälkeen lähdettiin Joonan kanssa kohti Bemböleä ja moottoripyora.orgin PK-ajelua. Väkeä oli aivan hitosti, lähemmäs 70 pyörää olin laskevinani, mutta mukana oli myös V-Max -tapaamisen väkeä jotka lähtivät omaan reissuunsa, muutamia muita motoristeja ja sitten .orgin väkeä jotka myös lähtivät "perinteiseen" letkaan ja rookieletkaan johon me osallistuttiin. Rookieletkassa taisi olla 16 pyörää jos oikein muistan, ihan leppoisaa ajelua oli Bodomista lähtien Nurmijärven kautta aina Nikkilään.
Kotona taisin olla kymmenen jälkeen joten neljä tuntia pyörän selässä tuli istuttua ja sen kyllä huomasi. Jalat olivat jäykät ja kävelin kuin puupökkelö alkuun. Vielä piti kuitenkin sinnikkäästi suihkutella ketjuihin öljyt kun kerta ketjut oli kuumat ja matkaa oli kertynyt aika mukavasti. Sitten sisään jossa kissat ihmettelivät että missä sitä ollaan oltu tähän asti kysyn vaan.
Mutta oli kyllä mukavaa, hienoa ajella kun keulilla on ihminen joka tuntee hyvät reitit ja itse voi keskittyä täysillä ajamiseen. Aloittelijalle helpotusta tuo vielä se että näkee mihin suuntaan edessä ajavat lähtevät kanttaamaan niin osaa hyvin valita ajolinjat sen mukaan.

On tää hieno laji <3

Tänään pitäisi töistä mennä miltei suoraan terassille, pitää tosin poiketa päiväkodin pihan kautta kun Topin pyörästä oli lähtenyt kuulemma aamulla ketjut eivätkä olleet saaneet niitä takaisin.
Huomenna olisi ehkä luvassa Settlers of Catania pitkästä aikaa, suunnitelmissa olisi mennä pyörällä mutkateitä Tampereelle ja sunnuntaina sitten takaisin, tuleepahan taas kilsoja nelisensataa siitäkin mutta mutkia ajellessa sitä ei meinaa edes huomata kuinka aika ja kilometrit etenee :)

Niin, oltiin me tänään urheilemassakin. Nuuksiossa viihdyttiin jopa 4 tuntia, käveltyä tuli n. 4,5km ja vielä suhteellisen rankkaa maastoa (itselläkin jalat väsyt ja tuli hiki). Uskomatonta miten reippaasti noi jaksoi kävellä, ekat reilu pari kilsaa vedettiin putkeen ja sit pidettin evästauko.

Sitten ehkä reilu kilsa jonka jälkeen istuskeltiin kallioilla ja syötiin banaania ja pari karkkia sekä tankattiin vähän nesteitä. Loppumatkan aikana tuli ekat "mä en jaksa kohta kävellä" -lauseet mutta nekin unohtui äkkiä kun juteltiin, pojat lauloi Nyyti-laulua päiväkodin teatterinäytöksestä ja bongailtiin reittimerkkejä. Reilu puoli kilsaa ennen parkkista sitten päästiin onneksi grillauspaikalle, pojat jo puhuivat et jos ei grillipaikkaa löydy ni sit grillataan kotona.
Siinä sitten väsyneet muksut nuokkuivat pöydän ääressä kysellen minuutin välein onko makkara kypsää. Sitten mukellettiin makkarat ja uudella innolla kipitettiin autolle, pojat jopa juoksivat osan matkasta. Auton lähdettyä molemmat sammuivat viiden minuutin sisällä. Itsellekin olisi päiväunet maittaneet mutta vajaan puolen tunnin autossa nukkumisella noi päättivät ettei nukuta, ja kun meinasin että hetken torkahdan kun oltiin kotona niin totesivat että nyt lähdetään pihalle. Pakkohan se sitte oli ja nyt tässä kuppaa yhä eikä vieläkään ole nukkumaan päässyt. Syy löytyykin osittain edellisestä merkinnästä :P

Joo-o, muksut unilla ja muistin sitten että piti ottaa takapyörä irti jotta sais uuden kumin vanteille huomenna Riihimäen Euromasterissa. Noh, katselin huoltomanuaalia ja totesin että toihan on ihan triviaali homma, pari pulttia auki, akseli irti ja sillä selvä.

Jepjep.

Noh, ensin pyörin takapyörän ympärillä enkä edes LÖYTÄNYT sitä helvetin ekaa pulttia. Takaisin koneelle ja manuaalin muita sivuja kaivelemaan, kuvia ihmettelemään. Sitten takaisin pyörän luo ja kas, löytyihän se. Sen tosin oli ilmeisesti vääntänyt viimeksi kiinni joku steroideja aamupuuroonsa vakituisesti sekoittava koska käsistä alkoi mennä jo nahka rullalle ja pultti ei meinaa antaa periksi sitten millään. Pienen ähkimisen ja suuren vitutuksen voimin sain sen kuitenkin löysättyä vähän joka onneksi oli tarpeeksi.

Sitten irroittamaan jarruletkua "avomista tuista" joka kuulostaa pikkujutulta. Jepjep. Vedin sitä helvetin letkua siitä niin kovaa kun uskalsin, ja toki suojakumista kiinnikkeen ympärillä, mutta ei mitään. Ei helvetti hievahdakaan. Tässä vaiheessa totesin ohjeita ja pyörää katsellessani että nääh, se on ihan hyvä siinä. Turha sitä irrottaa kun on vaan varovainen sen kanssa sitten irroitusvaiheessa...

Sitten akselin pultti. Tämäkin oli samaisen steroidihirmun vääntämä mutta sitten muistin isot, puoliksi ruosteiset rautaiset papukaijapihdit jotka on jostain mulle ajautunut. Niillä alkoi lyyti kirjoittamaan ja sain kuin sainkin sen auki. Niin tässä vaiheessa rikoin jo Bilteman laadukkaat pienet papukaijapihdit. Kysehän ei ollut siitä ettei pihdit olisi laadukkaat, vaan siitä että mä olen niin pirun lihaksikas. Noh, pultti irti ja nythän homma sujuu hienosti. Pikavilkaisu seuraavaan työvaiheeseen ja jopas sitä oltiin vetämässä toiselta puolelta akselia irti, takarengasta samalla kengänkärjellä kannatellen ja toisella kädellä tukien. Noh, akseli tuli irti ja siinä vaiheessa mietin et joo, rengas piti laskea alas varovasti, varoen jotain. Mutta mitä? Ei sitten tule mieleeni ja ohje on pyörän toisella puolella. Laskin sen sitten alas kauhulla jotain raapivaa ääntä odottaen mutta hyvin se meni. Jarrulevyä siinä piti varoa, ei näkynyt luojan kiitos naarmuja.

Sitten lukemaan ohjeet loppuun pari kertaa ettei tule toista kertaa ylläreitä, irroittamaan ketjut ja ottamaan vanne ulos. Haa, job well done. Tässä vaiheessa totesin että niin, nyt toi jarrumekaniikka roikkuu tuon jarruletkun varassa tuolla. ARGH. Äkkiä rikkinäiset Biltemat siihen alle tasapainoilemaan ja homma taas jatkuu, letku kesti hienosti :P Vanne takakonttiin ja ihmettelemään kasaa erilaisia osia jotka onneksi tajusin lajitella niin että muistin mikä on miltäkin puolelta. Kamat sisään keittiön pöydälle sanomalehden päälle, varastosta muutamia kakkosnelosen pätkiä sen Biltematasapainovirityksen tilalle ja sitten voi rinta rottingilla katsella työn jälkiä. Tässähän tulee sellainen olo että oikeasti osaa kohta jotain kun keittiön pöytä on täynnä rasvaisia koneen osia niin kuin tosi miehellä ikään :D

Huomenna sitten voi todeta et "mullon suzzuun uuet kummid" ja aloittaa töiden jälkeen vanteen takaisin asentamisen. Toivon mukaan edes vähän virheistä oppineena, tänään olisi taatusti saanut hienoja kuvia kun on kädet rasvassa ja katselee pyörää kuin pupu ajovaloja pimeällä metsätiellä...

Olihan se sit pakko tää lopuksi kuunnella... http://www.youtube.com/watch?v=EsWAPtwDkxw

Takapihan nurtsi olis siistitty ja aidat tehty. Vielä pitänee yläreunoille pistää esteitä etteivät pääse hyppäämään puuaitojen päälle, mutta muuten alkaa olemaan urakka valmis. Kissat ovat nyt ihmetelleet jo hetken että wtf, miks ovi on auki. Mutta kuten kuvasta näkyy, vapauden illuusio murtui yllättävän äkkiä :D

Mutta eteenkin Ulpu kovin katseli ohikulkijoita ja haisteli ilmaa, tuntuvat tykkäävän uudesta ~28 neliön ulkoilutilastaan. Ja onhan se kiva että kesällä voi pitää takaoven jatkossa auki.

Sivuhuomautuksena: Mokoman Kuu saa valtansa auringolta on aika mainio biisi.